Oppimisen organisointia ja vuorovaikutusta Edmodolla

Tarvitaanko verkko-oppimisympäristöä luokkamuotoisessa perusopetuksessa? Eikö kasvokkain viestiminen puhein ja elein ole kaikkein tehokkainta oppimiselle ja kaikki muut viestimet vain heikentävät tilannetta? Sosiaalinen media on kaikkien huulilla, mutta onko sillä sittenkään mitään annettavaa kouluoppimiselle? Tällaisia kysymyksiä on kuultu viime vuosina. On kokeiltu etäopetusta ja palattu juurille.
Sitten tuli iPadit, appsit ja Edmodo.

iPad toiveiden työväline

iPad räjäytti mahdollisuuksien pilven lukuisiksi pikkuprojekteiksi, uusiksi menetelmiksi hankkia, rakentaa ja esittää tietoa. Hämmentävän huikea tunne, kun jokaisella oppilaalla on oma, varmatoiminen ja helppokäyttöinen tietokonepääte näpeissään. Ja appseja on joka lähtöön, useimpiin valinnan varaakin. Kaikki virkavuosien aikana koneiden puutteeseen tai kankeisiin ohjelmiin kaatuneet ideat ovat nyt toteuttamiskelpoisia! Ongelmana vain, mistä aloittaa, mitä tehdä sitten ja miten saada tähän kaikkeen kehittävään sellaista järjestystä, joka tukee lasta hänen kasvussaan.

Kun iPadista oli tullut oppilaille jokapäiväisen oppimisen kumppani, aloin kaivata järjestelmää, jolla oppimista voisi organisoida. Miten oppimisen pienet purot voisi koota yhdeksi vuolaana vieriväksi virraksi?

Järjestystä kaaokseen

Edmodo, maksuton verkko-oppimisympäristö, linkkikirjasto ja sosiaalisen median palvelu toi järjestyksen kaaokseen. Olemme vasta alussa, mutta se alku on ollut niin vakuuttava, että tästä luultavasti tulee jotain. Olen alkanut ajatella tosissani, että työkirjat voisi sittenkin jättää tilaamatta. Kun vuosia kiertäneet oppikirjat voisi korvata sähköisillä sisarillaan, niin kirjattomasta koulusta voisi tulla totta.

Edmodo on avautunut vähitellen useiden kokeilujen kautta. Heti alkuun tein opetunnukseni lisäksi käyttööni oppilastunnuksen, jolla pääsen näkemään, miltä kokeiluni näyttävät oppilaalle. Pian rohkenin kutsua oppilaat ryhmääni, jossa aloimme opiskella ihmisen biologiaa. Pala palalta olemme ottaneet palvelua käyttöön joka päivä uutta oppien.

Oppilaat käyttävät Edmodoa iPadeilla joko Safarin kautta tai Edmodo-appsilla. Kotona käytetään myös PC:tä, jos langatonta verkkoa ei ole.

Oppilaat ovat:

• oppineet löytämään open tekemiä tehtäviä kotisivun uutisvirrasta, kirjoittamaan niihin vastauksia esim. iAWriter-appsilla ja palauttamaan (Turn In) vastaukset opettajan arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.
• oppineet löytämään etusivun keltaiselta ilmoitustaululta (Notifications) ilmoituksen open arvioimasta tehtävästä ja täydentämään sitä tarvittaessa kirjoittamalla lisäyksen vastauksensa kommentiksi.
• oppineet liittymään vapaamuotoista keskustelua varten luotuun "Yleistä pulinaa"-ryhmään ja keskustelemaan siellä enemmän tai vähemmän sivistyneesti.
• oppineet rakentamaan yhdessä tietoa kirjoittamalla open viestinä (Note) antaman ohjeen perusteella opiskeltavasta tekstistä kysymyksiä ja vastaamaan luokkatovereiden kirjoittamiin kysymyksiin.

Opettajana olen:

• oppinut tekemään ryhmiä (Groups) eri aihepiirien opiskeluun ja niihin pienryhmiä (Small Groups) eritasoisia oppilaita varten.
• oppinut suunnittelemaan hauskoja mutta kehittäviä oppimistehtäviä ryhmiin ja pienryhmiin, asettamaan määräaikoja sekä ajoittamaan niiden ilmestymisen sopivina aikoina.
• oppinut arvioimaan oppilaiden palauttamia tehtäviä ja antamaan heille kannustavia kommentteja arvioinnin yhteydessä.
• oppinut seuraamaan oppilaiden oppimisen edistymistä (Progress) arviointisivulta ja muistuttamaan viipyvistä vastauksista henkilökohtaisilla viesteillä.
• oppinut tekemään Edmodossa arvomerkkejä (Badges) ja myöntämään niitä oppilaille heidän saavuttamistaan arvostettavista asioista (esim. 1. tehtävän palautus, hyvä kysymys, hyvä pohdinta, vastauksen täydennys jne.)
• oppinut kokoamaan oppimiseen sopivia verkko materiaaleja kirjastoon (Library), josta ne on erittäin helppo poimia liitteiksi tehtäviin.
• oppinut luomaan visamuotoisia (Quiz) tehtäviä, joiden tulokset kirjautuvat automaatiisesti arviointikirjaan (Grade Book).
• oppinut tekemään äänsetyksiä oppilaille.
• oppinut, että myös huoltajat voi kutsua seuraamaan työskentelyä Edmodossa.
• ihmetellyt luokan innostunutta ja vuorovaikutteista työskentelyä oppimistehtävien parissa.
• oppinut entistä enemmän ohjaamaan oppimisprosessia tiedon lusikoimisen sijaan.

Reilun viikon aikana saatu vaikutelma Edmodosta on erittäin hyvä. Edmodo tarjoaa opettajalle hienot työkalut oppimisen suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin. Edmodon kautta käytävä kirjallinen viestintä täydentää loistavasti luokassa tapahtuvaa suullista vuorovaikutusta. Suomenkielisyyden puute on hidaste, muttei estä palvelun käytön omaksumista.

Open ja oppilaiden keskustelua Edmodossa

Prosesseja - Planeetat tutuiksi

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Maa kiertää Aurinkoa Planet-appsissa.

Fysiikka-kemiassa oli aiheena aurinkokuntamme. iPadit tekivät mahdollisiksi opiskelun, jossa pääosaan nousi tiedon hakeminen ja luova tekeminen oppikirjan jäädessä lähdemateriaalin rooliin.

Aloitimme tutkimalla yhdessä luokan taululle open iPadilta peilattua Planet-appsin kuvaa, jossa väritykseltään Maata muistuttava "planeetta" kiertää Auringon näköistä suurempaa taivaankappaletta. Pohdimme, miksi planeetta pysyy kiertoradallaan. Oppilaat keksivät kappaleiden välisen vetovoiman ja auton ulosajo mutkassa -esimerkin jälkeen pääsimme myös sen vastavoimaan eli keskipakovoimaan. Yhteisen pohdinnan jälkeen lapset pääsivät "ampumaan" omilla iPadeillaan erikokoisia planeettoja Auringon ymprille.

Planeettojen tietojen kokoaminen Poppletilla

Poplet-appsilla kokosimme aurinkokuntamme planeettojen tiedot yhteen kuvaan. Oppilaat etsivät pienissä ryhmissä pääosin oppikirjaa lähteenä käyttäen planeetoista tiedot: nimi, säde, etäisyys Auringosta, kiertoaika ja kuiden määrä. Kukin kirjasi löydetyt tiedot omaan Poppletiinsa. Nopeimmat pääsivät aloittelemaan kotitehtävää, jossa tuli laatia ristikko, jossa sanoina ovat planeettojen nimet ja vihjeinä oppikirjasta löytyviä tietoja niistä. Ristikot laadittiin Notability-appsilla ja valmiit työt palautettiin sähöpostitse opettajalle PDF-muodossa.

Tulostin neljä parasta ristikkoa paperille ja monistin kappaleet jokaiselle oppilaalle. Seuraavan FyKe:n tunnin aluksi sitten kertasimme planeettoja ristikkoja täyttämällä.

Venlan planeettaristikko

Prosesseja - Matematiikan opastevideot

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Viikon verran on 5-6. yhdysluokassamme hankittu yhdessä oppilaisen kanssa kokemuksia matematiikan opastevideoiden käytöstä. Opastevideot ovat muutaman minuutin pituisia screencast-videoita, joihin oppilaat pääsevät matematiikan kirjan sivuille liimattujen QR-koodien kautta. Idea QR-koodien käytöstä tähän tarkoitukseen on peräisin Mari-opelta Mobiilisti Mikkelissä -hankkeesta.

Video-opasteiden tekeminen yhdysluokan viikon matematiikan tunneille on vaatinut jo joitakin kertoja sulkeutumista työpäivän päätteeksi äänitysstudion virkaa hoitavaan opetusvälinevarastoon. Vaikka en haekaan videoille viimeisteltyä laatua, ottaa työ oman aikansa. Siksi olen pyrkinyt kriittisesti pohtimaan, onko saavutettu hyöty vaivan arvoista.

Oppilaiden mielipiteitä viikon jälkeen

Tänään teetin kuudesluokkalisilla matematiikan tunnin lopuksi Google-lomakkeella toteutetun lyhyen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää heidän mielipiteitään opastevideoiden käytön mielekkyydestä.

Ensin pyysin seitsemää kuudesluokkalaistani valitsemaan kahdeksan sanan listasta kaikki ne, jotka heidän mielestään kuvaa matematiikan opastevideoiden käyttöä. Vastaajilla oli myös mahdollisuus lisätä yksi oma opastevideoita kuvaava sana listaan.
Sanoja valittiin seuraavasti:

• hyödyllinen - 5 kertaa
• helppo - 5 kertaa
• tykkään - 5 kertaa
• hauska - 3 kertaa
• nopea - 1 kertaa (vastaajan lisäämä)
• ikävä - 0 kertaa
• vaikea - 0 kertaa
• hyödytön - 0 kertaa
• en tykkää - 0 kertaa

Yksi vastaaja ei valinnut listasta yhtään sanaa.

Seuraavaksi kysyin: "Onko sinun mielestäsi hyvä asia, että ope tekee opastevideoita ja koodeja matematiikassa?" Vastaukseksi sain: 6 kpl "kyllä"-vastauksia ja 1 "en osaa sanoa"-vastauksen. "Ei"-vastausta ei antanut kukaan.

Lopuksi pyysin perustelemaan edellisen kysymyksen mielipiteen. Kaikki vastaajat kirjoittivat vähintään yhden virkkeen perustelut. 

Perustelujen mukaan opasteet ovat hyödyllisiä, koska: 

• "Jos kotona on ongelmia tehtävien kanssa, on helppo katsoa video uudestaan." 
• "Sen voi katsoa monta kertaa, eikä tarvitse aina kysyä opelta apua."
• "Sen voi katsoa monesti, jos ei tajua."
• "Ei mene niin kauaa uuden asian opiskelussa. Ja voi, jos ei älyä, katsoa sen uudestaan."
• "Niitä voi katsoa jälkeenpäin. Jos osaaminen tuntuu epävarmalta, voi videon katsoa niin monesti, että osaa asian."
• "Siinä näkee keskeisimmät asiat, mitä pitää opiskella."

Haittana tuli esille kahden oppilaan vastauksissa se, että kaikkien katsellessa videoa yhtaikaa, muiden laitteiden ääni häiritsee. "Äänestä ei saa  selvää, kun kaikilla on samaan aikaan päällä. Muuten hyvä." kirjoitti oppilas, joka ei edellisessä kysymyksessä osannut sanoa, onko opastevideot hyvä vai huono asia. Kuulokkeiden hankkiminen tuleekin tämän palautteen myötä vakavaan harkintaan.

Open havaintoja

Tämä QR-koodi vie suurien lukujen lukemista opastavaan videoon.

Tuntihavaintojen perusteella näyttäisi siltä, että uuden asian "opettaminen" opastevideoiden avulla hyödyttää ainakin matematiikassa hyvin menestyviä oppilaita sekä kaikkein heikoimmin suoriutuvia. Nokkelimmat pääsevät nopeammin itse asiaan, kun heidän ei tarvitse odottaa kauemmin kestävän yhteisen opetuskeskustelun ajan. Heikoimmin suoriutuvilla on usein keskittymisvaikeuksia, kun asiaa käsitellän yhdessä taulutyönä opettajan johdolla, mutta tabletilta videoa katsellessaan he näyttävät ottavan paremmin itse vastuuta oppimisestaan. Tätä kuvastaa se, että he jaksavat katsoa videon loppuun asti ja jopa uudelleen, jos asia ei vielä selvinnyt.

Opastevideot ovat niin uusi asia oppilaille, ettei vielä ole aika  tehdä johtopäätöksiä menetelmän hyödyistä. Seuraavat kokeet näyttävät jotain oppimisesta.

Saatujen alkukokemusten ja oppilaiden palautteen perusteella opastevideot näyttäisivät kuitenkin olevan niiden tekemiseen käytetyn ajan ja vaivan arvoisia.

Prosesseja - Sanelukirjoitus tableteilla

Tästä alkaa postaussarja, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Oikeinkirjoitusta sanelulla

Sanelukirjoitus on vanha ja tehokkaaksi tunnettu tapa kehittää lasten kirjoitustaitoa oikeinkirjoituksen näkökulmasta. Menetelmä kehittää myös keskittymiskykyä ja lyhytaikaisen muistin käyttöä. Kun oikenikirjoitusta harjoitellaan erikseen, voidaan tarinoita kirjoitettaessa keskittyä paremmin luovan ilmaisun kehittämiseen.

iPadien ja AppleTV:n avulla sanelukirjoitus sujuu seuraavasti:

1. Opettaja valitsee saneltavan tekstin esim. luonnontiedon opettajanoppaasta ja valokuvaa iPadilla tekstin Notability-appsiin. Eduksi on, jos teksti on kirjoitettuna kapealle palstalle, jolloin se on mahdollista suurentaa Notabilityssä riittävän suureksi.

2. Oppilaat avaavat omissa iPadeissaan Notabilityn ja uuden muistiinpanon (tyhjä sivu). He voivat halutessaan kirjoittaa sanelun käsin stylus-kynää käyttäen tai näppäillen iPadin "lasinäppäimistöllä". Jälkimmäinen tapa on selvästi suositumpi.

3. Opettaja sanelee valitsemaansa tekstiä muutaman sanan pituisina jaksoina. Jakso toistetaan kaksi kertaa. Oppilaat kirjoittavat kuulemaansa tableteillaan kiinnittäen huomiota erityisesti tarkkaan toistamiseen ja oikeinkirjoitukseen. iPadien näppäilyäänien tauotessa ope tietää kaikkien oleman valmiita seuraavaan jaksoon.

4. Tekstin sanelun jälkeen oppilaat vaihtavat pareittain tablettejaan ja valitsevat tekstistä helposti erottuvan korjausvärin Notabilityn kynätyökaluun.

5. Opettaja peilaa omalta iPadiltaan sanelutekstin AppleTV:n kautta luokan valko-/älytaululle. Teksti käydään hänen johdollaan läpi. Opettaja merkitsee tabletillaan tekstiin pienet pystyviivat kohtiin, joista oppilaat saavat pisteitä, jos ovat kirjoittaneet ne oikein. Näitä ovat esim. isot  alkukirjaimet, yhdyssanat, loppu- ja välimerkit sekä vaikeat sanat. Lisäksi jokaisesta oikein kirjoitetusta virkkeestä merkitään bonuspiste B-kirjaimella. Korjaamisen yhteydessä kerrataan oikeinkirjoitussääntöjä. Tämän vaiheen aikana opettaja voi liikkua luokassa oppilaiden keskellä iPad kädessään ja tarkkailla heidän työskentelyään.

6. Oppilaat laskevat kaverinsa saamat pisteet ja merkitsevät ne tekstin alle. Tabletit palautetaan omistajilleen.

7. Oppilaat lähettävät kaverin tarkistaman sanelunsa sähköpostitse opettajalle Notabilityn .note-tiedostomuodossa.

8. Opettaja silmäilee oppilaiden sanelut iPadilla sähköpostistaan ja järjestää tarvittaessa heikoimmille yksilöllisempää opetusta, jossa saneltu teksti korjataan yhdessä tableteilla.

Edut (+) ja haitat (-) perinteiseen sanelukirjoitukseen nähden

+ Saneluteksti opettajan iPadissa, jossa sen päälle voidaan tehdä merkintöjä ja josta se voidaan heijastaa luokan taululle.
+ Oppilaiden kirjoittaessa näppäillen, ei huonon käsialan vuoksi synny oikeinkirjoituksen tulkintavaikeuksia.
+ Tekstin tarkistamiseen ei tarvita eriväristä kynää.
+ Opettaja on vapaa liikkumaan luokassa oppilaiden keskellä (vrt. esim. älytaulun käyttö).
+ Tarkistetut tekstit ovat kätevästi saatavilla opettajan iPadissa/sähköpostissa. Ei vihkopinkan kuljettamista.
+ Oppilaalla on iPadissaan kopio kaverin tarkistamasta tekstistä, opettajalla oma kopionsa.
+ Tekstin korjaaminen iPadissa on paljon helpompaa kuin vihkossa kumi-kynä -menetelmällä.
+ Näppälyäänistä (jos äänet iPadeissa päällä) ope kuulee, kun kaikki ovat kirjoittaneet.

- Käsiala ei kehity, joten sitä on harjoiteltava erikseen.

Miinuksia on varmasti muitakin, mutta olen kai sokea niitä huomaamaan. Auta sinä kommentoimalla prosessia.