Valokuvaustehtävä havupuista

Mobiilioppimista koulun lähimetsässä

 Biologiassa aiheenamme oli yleisimmät havupuumme kuusi ja mänty sekä niiden elinympäristöihin tutustuminen. Toteutimme aiheen valokuvaustehtävän muodossa.

Jaoin oppilaat 3-4 hengen ryhmiin ja kerroin, että seuraava tehtävä tullaan tekemään ryhmän kanssa yhdessä, mutta siten, että jokainen palauttaa oman tuotoksensa opettajalle Edmodon kautta. Sen jälkeen esittelin valkokankaalla (iPad - AppleTV) Strip Design -sarjakuva-appsin templaten päälle tekemäni tehtävänannon. Kaksi ryhmää sai aiheekseen kuusen ja kaksi männyn.

Tehtävänanto Strip Design -templaten muodossa

Tehtävänä oli:

1. Ottaa templaten päälle punaisella merkityistä aiheista tabletilla valokuvat,
2. koostaa niistä Strip Designillä kuvakollaasi ko. templatea käyttäen ja 
3. lisätä jokaiseen kuvaan sitä selittävä teksti Strip Designin textbox-ominaisuuden avulla.

Siirryimme tablettien kanssa ulos oikeanlaista metsätyyppiä etsimään. Muutamille ryhmille oikeanlaisen metsä löytämiseen tarvittiin opettajan apua, mutta lopulta kuusiryhmät löysivät etsimänsä koulun rannasta ja mäntyryhmät maantien takaa. Kuvia otettiin innokkaasti ja ryhmän jäsenet auttoivat toisiaan sopivien kuvauskohteiden etsimisessä.

Lopputunniksi palattiin luokkaan kollaasia koostamaan. Lähes kaikki saivat työnsä valmiiksi saman oppitunnin aikana. Muutama sai työn viimeistelyn ja palauttamisen kotitehtäväkseen.

5-6. luokan oppilaat olivat erittäin innostuneita tämän opimistehtävän tekemisessä. Merkittävä osa aiheen opiskelusta tapahtui luokan ulkopuolella luonnossa. Saimme kokea, mitä mobiilioppiminen voi parhaimmillaan olla. Aikaa tehtävän valmistelemiseen meni vain muutama minuutti. Tehtävänantokuvan tekemiseen käytin iPadin kuvankaappausominaisuutta ja Skitch-appsia.

Venlan valmis työ

Lukujärjestys Google-kalenteriin

Lukujärjestys Calendars+ -appsissa

Google-kalenteri, joka sisältyy Google Apps for education -pakettiin (ja Google Driveen) mahdollistaa kätevän, myös tabletin kautta käytettävän päiväkirjakalenterin tekemisen. Kalenteriin rakennetaan lukujärjestyspohja, jossa oppitunnit toistuvat viikoittain. Kunkin tunnin sisältöä on mahdollista muokata erikseen esim. opetusta suunnitellessa ja tehtyjä asioita muistiinmerkitessä.

Lukujärjestyspohja on kätevintä luoda PC:llä, koska tabletilla (ainakaan käyttämälläni appsilla) ei merkintöjen kloonaaminen onnistu. 

Ohje lukujärjestyksen tekemiseen

Lukujärjestyksen rakentaminen tapahtuu seuraavasti:

1. Luodaan uusi Google-kalenteri lukujärjestystä varten:
1. Kirjaudutaan Google Apps for education - (tai Google Drive -) palveluun ja avataan Kalenteri.
2. Luodaan uusi kalenteri vasemmalta Omat kalenterit kohdan valikosta. Annetaan kalenterille nimeksi vaikka "Lukujärjestys".
3. Kalenterin luomisen jälkeen tarkistetaan, että vain Lukujärjestys-kalenteri on valittuna Omat kalenterit -otsikon alla.
2. Asetetaan ensimmäinen tunti Lukujärjestys-kalenteriin:
1. Klikataan halutun päivän haluttua kellonaikaa kalenterinäkymässä ja kirjoitetaan avautuvaan boksiin oppiaineen lyhenne (esim. Ma tai Ai).
2. Klikataan boksin alareunasat "Muokkaa tapahtumaa".
3. Tarkistetaan, että tunnin alkamis- ja päättymisajat ovat oikein.
4. Klikataan kohtaa Toisto... kellonaikojen alapuolelta.
5. Toisto-boksissa valitaan viikoittainen toisto ja päättymisajankohdaksi lukuvuoden päättymispäivä. Klikataan "Valmis".
6. Tallennetaan tapahtuma, jolloin ensimmäinen tunti tulee laatikoksi kalenteritauluun.
3. Monistetaan tunteja ja muutetaan niiden ominaisuuksia, kunnes koko lukujärjestys on tehty:
1. Klikkaa jo tekemääsi tuntia. Tunnin tapahtumatietonäkymä avautuu.
2. Valitse ylhäältä Lisää toimintoja -valikosta Monista tapahtuma.
3. Nyt voit muuttaa uudesta tapahtumakopiosta haluamiasi tietoja:
• Saat samalle päivälle toisen tunnin, jos muutat nimeksi toisen oppiaineen lyhenteen ja alku- ja loppuajoiksi toisen tunnin ajat.
• Saat saman oppiaineen tunnin toiselle päivälle, jos muutat päivän ja tarvittaessa alku- ja loppuajat.
• Toistumisasetus kopioituu uuteen tapahtumaan automaattisesti.
4. Palaa kohtaan 1 ja jatka tuntien monistamista.

Tableteihin on saatavissa monia kalenteriohjelmia, joilla voi katsella ja muokata Google-kalentereita. Itse käytän iPadissani Calendars+ -appsia. Sen avulla on helppo selata kalenteria, muokata opetusta suunnitellessa Lukujärjestys-kalenterin tapahtumia ja lisätä samaan tai toiseen kalenteriin muita koulun tapahtumia. Myös omat henkilökohtaiset kalenteritiedot saa halutessaan samaan näkymään.

Kun muokkaat tapahtumaa, joka on määritetty toistumaan viikottain (esim. oppitunnit), kalenteriohjelma kysyy, halutaanko muutos tallentaa vain kyseiseen tuntiin (Only this instance), koko sarjan tunteihin eli menneiden ja tulevien viikkojen ko. tuntiin (All events in the series) vai kaikkiin tulevien viikkojen tunteihin (All future events). Yleensä valitaan ensimmäinen, jos ei haluta muutoksen toistuvan viikottain.

Google-kalentereita on myös helppo jakaa. Koulun opettajilla voisi siis olla yhteisiäkin lukujärjestyskalentereita. Kalentereita on myös mahdollista laittaa julkisesti näkyville ja upottaa blogeihin tai nettisivuihin.

Yhdessä tekemällä englantia ja historiaa

Englannin ja historian tunneilla iPadit ovat korvanneet perinteiset vihkot lähes täysin. Valtaosa muistiinpanoista ja vihkotehtävistä on tehty mm. Notability-sovellusta käyttäen. Molemmissa oppiaineissa olemme silloin tällöin käyttäneet Socrativea opitun kertaamiseen ja testaamiseen. Olemme käyttäneet oppitunneilla vain niitä sovelluksia, joihin oppilaat ovat jo tutustuneet Arto-open kanssa, joten oppilaita on tarvinnut ohjata käyttöön liittyvissä kysymyksissä hyvin vähän. Laitteet ja ohjelmat ovat toimineet pääasiassa erittäin hyvin.

"I'm the tallest!"

Englannin tunneilla internetin tarjoamat sanakirjasivustot ovat nopeuttaneet ja helpottaneet huomattavasti mm. tekstikappaleiden kääntämistä. Kaikille oppilaille helposti tarjolla oleva internetin käyttömahdollisuus tarjoaa toki myös keinon suoriutua liiankin helpolla käännöstehtävistä, esimerkiksi Googlen kääntäjän avulla. Joku oppilaista onkin tätä joskus kokeillut, mutta aika pian huomannut, ettei se kannata. Käännösohjelmia käyttämällä lopputulos kun on välillä osoittautunut lähinnä huvittavaksi eikä oppimista tapahdu juuri minkään vertaa.

Sarjakuvien käyttöä (Strip Design) olemme kokeilleet adjektiivien taivutusmuotoja harjoiteltaessa. Oppilaat valokuvasivat toisiaan kolmen-neljän kuvan verran ja lisäsivät kuvatekstit, joissa valittu adjektiivi esiintyi eri muodoissaan (esimerkiksi He is fast. - She is even faster. - But look at him! He is the fastest!). Lähes jokaiseen sajakuvaan tuli mukaan huumoriulottuvuus, joka paljastui viimeisessä kuvaruudussa. Tämänkaltainen työskentely ei useimmilta oppilailta vie kovin paljon aikaa, sopii hyvin vaikkapa kotitehtäväksikin ja on useimpien mielestä myös sen verran kivaa, että toimii hyvin väsymyksen poistajana. Parasta tietenkin on, kun saa vielä nähdä toistenkin valmiit tuotokset.

Historian tunneilla olemme kokeilleet ajatuskarttojen tekemistä (Popplet) ja yhdessä kokeessa viimeinen laajempi tehtävä oli vaihtoehtoisesti joko ajatuskartta tai kirjoitelma, jotka palautettiin opettajalle sähköpostiin. Rooman aikakautta opiskeltaessa oppilaat tekivät pienet elokuvat iMovieta käyttäen. Aiheena oli Caesarin viimeinen päivä. Kahteen ryhmään jaetut oppilaat saivat opettajan oppaasta peräisin olevan tekstin, jossa oli kuvaus Caesarin viimeisen elinpäivän tapahtumista. He valitsivat kuvaajan/kuvaajat, jakoivat roolit ja etsivät opettajan kanssa roolivaatteet koulun näytelmävarastosta. Kohtaukset kuvattiin ilman vuorosanoja, liitettiin iMoviella yhtenäiseksi elokuvaksi ja lopuksi äänitettiin päälle kertojan/kertojien kuvaus tapahtumista sekä lisättiin otsikko. 

Oppilaat työskentelivät innolla, joskin aikaa kului paljon. Suunnitteluun ja alkuvalmisteluihin kului aikaa noin puoli tuntia, varsinaiseen kuvaamiseen pari-kolme tuntia ja lopputyöhön, jossa leikkeet liitettiin ja lisättiin ääni, meni suunnilleen oppitunnin verran. Varsinaisten historian tuntien lisäksi käytimme tähän yhden toimintatunnin ja musiikin oppitunnin sekä osa teki loppuäänityksiä vielä välitunneilla. Kovin usein tällaiseen projektiin ei ole mahdollista ryhtyä, mutta jakson päätteeksi ollut koe osoitti, että tekemisen ohella myös asiasisältö oli jäänyt mieleen. Oppilaat muistivat ryhmäkokeessa Caesarin viimeisen päivän tapahtumat erittäin hyvin.

Itse olen tykännyt iPadeilla eniten työtavoista, jotka laittavat oppilaat toimimaan yhdessä. Vaikka ne ovat etenkin ennen vauhtiin pääsemistä hieman rauhattomampia ja meluisampia, on ryhmässä työskenteleminen monella tapaa kehittävää ja siitä seuraava hyvä yhteishenki arvokasta.

Satu Kukkonen, luokanopettaja, Hutun koulu

Kasvutarinoita radio-ohjelmiksi

Taivalkosken kunnan kouluissa on kuluneena lukuvuotena ollut yhteisenä painoalueena "Ihmisenä kasvaminen". Toteutimme teemaa keskustelemalla ihmisenä kasvamisesta ja henkisestä kehittymisestä sekä asioista, jotka niihin vaikuttavat. Oppilaat kirjoittivat "kasvutarinan".

Tavoitteina oli:

Taulukuva kirjoittamisprosessin alkuvaiheesta

1. kuvata alkutilanne, jossa kuvitellulla henkilöllä on jokin ongelma, tiedostettu tai tiedostamaton,
2. kuvata tapahtumat, jotka aiheuttavat ihmisenä kasvamista ja
3. kuvata lopputilanne, jossa ihminen on jotenkin muuttunut.

Oppilaat kokivat tehtävän haasteellisena ja osa tarvitsi henkilökohtaisia vinkkejä päästäkseen käsiksi kirjoittamiseen. Tuloksena syntyi hienoja tekstejä. 

Muutama oppilas oli kirjoittanut niin oivaltavasti, että päätimme työstää tekstejä edelleen. Fysiikan voima-jakson yheydessä syntynyt idea radio-ohjelmista sai nyt jatkoa. Oppilaat kirjoittivat omia määritelmiä ihmisenä kasvamisesta. Niistä teimme lyhyen radio-ohjelman. Kaksi kuudesluokkalaista luki omat tarinansa iPadinsa Hokusai-appsilla äänitiedostoiksi, josta työstin helposti radio-ohjelmat samaa appsia käyttäen. Yhden viidesluokkalaisen kasvutarinan luin pienen toimitustyön jälkeen itse kuunneltavaan muotoon.

Valmiit ohjelmat on kuunneltavissa nettiradiossamme.

***

Hokusai on mainio ohjelma äänen taltiointiin ja muokkaamiseen iPadilla. Äänittämisen lisäksi ääntä voi tuoda iPadin musiikkikirjastosta ja Dropboxista. Ohjelman "audio paste"-toiminnon avulla äänileikkeitä voi helposti siirtää projektista toiseen. Yhdessä porjektissa voi olla useita päällekkäin kuuluvia ääniraitoja.

Ääntä voi viedä WAV- ja MPEG-4 -muodoissa sekä (ilmeisesti Applen) soittoäänimuodossa kolmella laatutasolla Dropboxiin tai avattavaksi esim. iMoviessa. Ohjelman ilmaisversiossa työskentely-ympäristö on hyvin rajoitettu, mutta muutaman euron satsauksella ohjelmsta saa varsin näppärän työkalun esim. nettiradio-ohjelmien tekemiseen.