perjantai 27. syyskuuta 2013

Keskustelua tabletti-ajan rajoittamisesta

Eilen kävimme vanhempainillassa oppilaitteni huoltaien kanssa hyvää keskustelua tablettien käyttämisestä kotona. Muutamat vanhemmista esittivät huolensa siitä, että koulussa annettujen kotitehtävien vuoksi kotiin tuotu iPad on vallannut liian suuren osan lapsen ja myös perheen muiden lasten ajankäytöstä. Totesimme, että on syytä miettiä yhdessä toimia, joilla lasten tabletinkäyttöaikaa rajoitetaan. 

Päätimme, että iPadit säilytettäisiin viikonloppujen aikana koululla. Oppilaille kerroin, että maanantaiksi annetut iPad-kotitehtävät on jatkossa tehtävä jo torstai-iltana ja laite on tuotava perjantaina koululle säilytyslaukkuun. Perjantai on kädentaitojen päivä, jolloin ei uutta läksyä anneta.

Olen iloinen ja helpottunut käymästämme keskustelusta. Olin aavistellut, että tämä tulee ennenpitkää eteen, niin tiiviisti lasten nenät osoittavat tabletin ruutuun myös koulussa silloin, kun laitetta saa käyttää haluamaansa asiaan. Innostus on positiivista ja pelit parhaimmillaan kehittäviä, mutta kenellekään ei ole hyväksi viettää liikaa aikaa niiden parissa.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Surface RT:n ja iPadin vertailua opetuskäytössä

Windows 8 -tabletin (Microsoftin Surface RT) ja iPadin opetuskäyttösoveltuvuuden vertaaminen on monessakin suhteessa hankala tehtävä. Ensinmainittu on juuri tullut Suomen markkinoille, kun jälkimmäinen on hallinnut niitä jo vuosikausia ja kehittynyt noina vuosina merkittävästi juuri tätä käyttötarkoitusta ajatellen. Meidän tilanteemme on lisäksi sellainen, että luokkamme toimintakulttuuri on kuluneen vuoden alusta alkaen kehittynyt iPadin mahdollisuuksien suuntaisesti, joten toista ekosysteemiä edustava laite on epäedullisessa asemassa tässä toimintaympäristössä. Vertailun sijasta tyydynkin kertomaan, mitkä asiat ovat tähänastisen kokemuksemme perusteella mahodollisia Surface RT:llä ja mitkä iPadilla.

Surface RT

Surface RT:stä iPadilla otettu kuva
  • Laitteeseen on valmiiksi asennettuna Microsoft Office -paketti (Word, Excel, Powerpoint). Tähän tuoteperheeseen kuuluvan OneNote-muistiinpanosovelluksen voi maksutta ladata. Jos ajatuksena on käyttää tablettia opetuksessa pääasiassa tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, Powrpoint-esityksiin sekä teksti- ja kuvankaappausmuistiinpanoihin, suoriutuu Surface RT tehtävästä hienosti. (iPadiin vastaavat ohjelmat on saatavissa joko maksullisina App Storesta tai esim. Google Driven ja Prezin kautta ilmaiseksi)
  • Laitteessa on USB-portti, johon voi kytkeä esim. muistitikun, hiiren, tulostimen tai lukuisan joukon muita USB-johdolla kytkettäviä lisälaitteita. Jos tablettien opetuskäytössä pidetään tärkeänä Windows-tyyppistä tiedostojenhallintaa ja lisälaitteiden kytkettävyyttä PC-tietokoneiden tapaan, hoitaa Surface RT nämä tehtävät mainiosti. (iPadissa ei ole USB-porttia, mutta siihen on kytkettävissä sovitin, jonka kautta pieni osa - esim. kamerat - USB-liitäntää käyttävistä laitteista voidaan kytkeä laitteeseen)
  • Laitteessa on Windows 8 -käyttöliittymä, joten jos tablettien opetuskäytössä arvostetaan sitä, että käyttöliittymä on samankaltainen useimpien kotitietokoneiden ja koulussa käytettävien PC:den kanssa, on Surface RT hyvä valinta. (iPadissa käytetään Applen IOS-käyttöliittymää, joka poikkeaa melkoisesti Windowsista, voi tuntua Windowsiin tottuneesta rajoittuneelta, mutta on yksinkertainen ja helppo käyttää, koska asiat voi yleensä tehdä vain yhdellä tavalla. IOS-ympäristössä tiedostoja ei yleensä tallenneta, vaan ne tallentuvat itsestään.)

iPad

iPadista Surface RT:llä otettu kuva
  • Laitteeseen on saatavilla suunnaton valikoima juuri opetuskäyttöön tehtyjä ohjelmia joko ilmaiseksi tai muutaman euron hintaan. Jos tabletteja on opetuksessa tarkoitus käyttää erilaisten oppisisältöjen opiskeluun juurin näihin sisältöihin tarkoitetuilla ohjelmilla, on iPad erinomainen valinta. (Windows 8 -tablettiin löytyy myös runsas valikoima koulutus-kategoriassa, kun huomaa valita laitteen kielivalikoimaan englannin kielen)
  • Laitteeseen on saatavilla ilmaiseksi tai muutaman euron hinnalla runsaasti vuosien ajan kehitettyjä työkaluohjelmia, jotka hyödyntävät hyvin juuri tabletin mahdollisuuksia. Jos tableteilla on tarkoitus koulussa tehdä nettipalvelujen ja perinteisen toimistosovelluskäytön lisäksi esim. ajatuskarttoja, piirtää ja maalata käsin, kirjoittaa muistiinpanoja käsin, piirtää sarjakuvia, tehdä animaatioita, tehdä elokuvia jne. on iPad sopiva valinta. (Windows 8 -tabletille sopivia työkaluohjelmia on vähän ja monet niistä ovat PC-ohjelmien tablettisovituksia.)
  • Laite hyödyntää tehokkaasti langatonta verkkoa (WLAN), jonka kautta voidaan sen kuva jakaa (AppleTV:n kanssa) luokan taululle tai tehdyt tiedostot. Langattoman verkon kautta työt voidaan myös tallentaa pilvipalveluihin (esim. Dropbox, Box, Skydrive). (Surface RT:ltä ei kuvan langaton jakaminen onnistu, pilvipalveluista on käytössä vain Skydrive.)
  • iPadeille on olemassa synkronointiratkaisuja, jotka helpottavat huomattavasti ohjelmien jakamista laitteisiin ja asetusten ylläpitoa. (Surface RT:n vastavista ratkaisuista ei ole tietoa.)

Molemmat laitteet muodostavat internet-yhteyden langattomasti (WLAN) ja molemmilla internetissä olevien verkkopalvelujen käyttäminen sujuu hienosti. Esim. Edmodon käytössä Surface RT on leveämmän näyttönsä ansiosta iPadia hieman parempi.

Kameralla on opetuskäytössä hyvin monenlaisia käyttökohteita. Molemmissa laitteissa on kamera, jolla voi valokuvan lisäksi tallentaa myös videota. Pikatestin perusteella iPadin kamera näyttäisi olevan huomattavasti Surface RT:n kameraa laadukkaampi (kuvat yllä).

Tällaisia eroavaisuuksia on tullut ilmi tähänastisten kokeilujen perusteella. Surface RT:n osalta kokeiluaika on ollut tähän mennessä hyvin lyhyt, vain muutamia työpäiviä, ja iPadeillakin vain n. puoli vuotta. Päivitämme tätä sivua tarvittaessa, kun saamme uutta tietoa ja lisää kokemusta laitteista.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Windows-tabletti tuli iPad-luokkaan

Postin tuomasta tilavasta pahvilaatikosta kuuoriutui näyttävään tuotepakkaukseen pakattu laite, jonka käyttöönottaminen sujui leikiten. Widows phonen käyttäjän ei tarvitse tehdä uutta Windows Live -tunnusta, vaan samalla tunnuksella avautuu myös tabletti. Ensimmäinen käynnistys kesti useita minuutteja laitteen ladatessa asetuksia verkon yli. Kaksi animaationäyttöä opasti kosketusnäytön päätoiminnot ja sen jälkee laite oli käyttövalmis.

Microsoftin Surface RT:n käyttökokemus ei häpeä lainkaan Applen iPadien rinnalla. Microsoft on tablettikäyttöliittymää suunnitellessaan oivaltanut Applea paremmin, että laitetta ohjataan reunoilta, jolloin käsi tulee huomattavasti harvemmin silmän ja ruudun väliin. Käyttäjäkokemus muistuttaa - kuinkas muuten - Windows-puhelimista tuttua pyyhkäisykäyttöä. Suurin osa eleistä suuntautuu näytön reunoilta keskelle päin, mikä tuntuu hyvin luontevalta liikkeeltä.

Jo ensimmäisen illan some-kyselyjen tuloksena kävi ilmi, että Surface RT:n kuvan jakaminen langattomasti luokan valkotaululle ei onnistu. Laite ei tue tuohon toimintoon käytettävää Miracast-standardia! iPadin kanssa AppleTV:n sujuvaa oppituntikäyttöön tottuneesta tämä tuntuu käsittämättömän suurelta rajoitteelta. Täytyy kuitenkin muistaa, että tabletti on paljon muutakin kuin kuvan esittämisen väline. Seuraavissa bloggauksissa tulemme esittelemään, kuinka Windows-tabletti kotiutuu luokkaan, jossa iPadit ovat arkipäivää.

***

Kun työskentelin tuntien jälkeen luokassani, luokkaa siivonnut siistijä ihmetteli, miten puhdas lattia luokassani nykyisin on. Ei ole lyijykynän terän eikä pyyhdekumin paloja, niin kuin ennen. Itsekin havahduin huomaamaan, että emme enää käytä lyijykyniä ja pyyhekumeja!

***

Tämän lyhyen blogitekstin kirjoittaminen onnistui mainiosti Surface RT:llä ja siihen kiinnitetyllä Type Cover -näppäimistöllä suoraa Bloggerin tekstieditoriin. Kuva on otettu Windows Phonella (Nokian Lumia), joka tallentaa kuvat automaattisesti SkyDrive-pilveen. Kuva rajattiin Surface RT:n Valokuvat sovelluksessa ja ladattiin laitteella tekstin oheen.

torstai 22. elokuuta 2013

Valokuvaustehtävä havupuista

Mobiilioppimista koulun lähimetsässä
 Biologiassa aiheenamme oli yleisimmät havupuumme kuusi ja mänty sekä niiden elinympäristöihin tutustuminen. Toteutimme aiheen valokuvaustehtävän muodossa.

Jaoin oppilaat 3-4 hengen ryhmiin ja kerroin, että seuraava tehtävä tullaan tekemään ryhmän kanssa yhdessä, mutta siten, että jokainen palauttaa oman tuotoksensa opettajalle Edmodon kautta. Sen jälkeen esittelin valkokankaalla (iPad - AppleTV) Strip Design -sarjakuva-appsin templaten päälle tekemäni tehtävänannon. Kaksi ryhmää sai aiheekseen kuusen ja kaksi männyn.

Tehtävänanto Strip Design -templaten muodossa
Tehtävänä oli:

  1. Ottaa templaten päälle punaisella merkityistä aiheista tabletilla valokuvat,
  2. koostaa niistä Strip Designillä kuvakollaasi ko. templatea käyttäen ja 
  3. lisätä jokaiseen kuvaan sitä selittävä teksti Strip Designin textbox-ominaisuuden avulla.
Siirryimme tablettien kanssa ulos oikeanlaista metsätyyppiä etsimään. Muutamille ryhmille oikeanlaisen metsä löytämiseen tarvittiin opettajan apua, mutta lopulta kuusiryhmät löysivät etsimänsä koulun rannasta ja mäntyryhmät maantien takaa. Kuvia otettiin innokkaasti ja ryhmän jäsenet auttoivat toisiaan sopivien kuvauskohteiden etsimisessä.

Lopputunniksi palattiin luokkaan kollaasia koostamaan. Lähes kaikki saivat työnsä valmiiksi saman oppitunnin aikana. Muutama sai työn viimeistelyn ja palauttamisen kotitehtäväkseen.

5-6. luokan oppilaat olivat erittäin innostuneita tämän opimistehtävän tekemisessä. Merkittävä osa aiheen opiskelusta tapahtui luokan ulkopuolella luonnossa. Saimme kokea, mitä mobiilioppiminen voi parhaimmillaan olla. Aikaa tehtävän valmistelemiseen meni vain muutama minuutti. Tehtävänantokuvan tekemiseen käytin iPadin kuvankaappausominaisuutta ja Skitch-appsia.

Venlan valmis työ

tiistai 6. elokuuta 2013

Lukujärjestys Google-kalenteriin

Lukujärjestys Calendars+ -appsissa
Google-kalenteri, joka sisältyy Google Apps for education -pakettiin (ja Google Driveen) mahdollistaa kätevän, myös tabletin kautta käytettävän päiväkirjakalenterin tekemisen. Kalenteriin rakennetaan lukujärjestyspohja, jossa oppitunnit toistuvat viikoittain. Kunkin tunnin sisältöä on mahdollista muokata erikseen esim. opetusta suunnitellessa ja tehtyjä asioita muistiinmerkitessä.
Lukujärjestyspohja on kätevintä luoda PC:llä, koska tabletilla (ainakaan käyttämälläni appsilla) ei merkintöjen kloonaaminen onnistu. 

Ohje lukujärjestyksen tekemiseen


Lukujärjestyksen rakentaminen tapahtuu seuraavasti:
  1. Luodaan uusi Google-kalenteri lukujärjestystä varten:
    1. Kirjaudutaan Google Apps for education - (tai Google Drive -) palveluun ja avataan Kalenteri.
    2. Luodaan uusi kalenteri vasemmalta Omat kalenterit kohdan valikosta. Annetaan kalenterille nimeksi vaikka "Lukujärjestys".
    3. Kalenterin luomisen jälkeen tarkistetaan, että vain Lukujärjestys-kalenteri on valittuna Omat kalenterit -otsikon alla.
  2. Asetetaan ensimmäinen tunti Lukujärjestys-kalenteriin:
    1. Klikataan halutun päivän haluttua kellonaikaa kalenterinäkymässä ja kirjoitetaan avautuvaan boksiin oppiaineen lyhenne (esim. Ma tai Ai).
    2. Klikataan boksin alareunasat "Muokkaa tapahtumaa".
    3. Tarkistetaan, että tunnin alkamis- ja päättymisajat ovat oikein.
    4. Klikataan kohtaa Toisto... kellonaikojen alapuolelta.
    5. Toisto-boksissa valitaan viikoittainen toisto ja päättymisajankohdaksi lukuvuoden päättymispäivä. Klikataan "Valmis".
    6. Tallennetaan tapahtuma, jolloin ensimmäinen tunti tulee laatikoksi kalenteritauluun.
  3. Monistetaan tunteja ja muutetaan niiden ominaisuuksia, kunnes koko lukujärjestys on tehty:
    1. Klikkaa jo tekemääsi tuntia. Tunnin tapahtumatietonäkymä avautuu.
    2. Valitse ylhäältä Lisää toimintoja -valikosta Monista tapahtuma.
    3. Nyt voit muuttaa uudesta tapahtumakopiosta haluamiasi tietoja:
      • Saat samalle päivälle toisen tunnin, jos muutat nimeksi toisen oppiaineen lyhenteen ja alku- ja loppuajoiksi toisen tunnin ajat.
      • Saat saman oppiaineen tunnin toiselle päivälle, jos muutat päivän ja tarvittaessa alku- ja loppuajat.
      • Toistumisasetus kopioituu uuteen tapahtumaan automaattisesti.
    4. Palaa kohtaan 1 ja jatka tuntien monistamista.
Tableteihin on saatavissa monia kalenteriohjelmia, joilla voi katsella ja muokata Google-kalentereita. Itse käytän iPadissani Calendars+ -appsia. Sen avulla on helppo selata kalenteria, muokata opetusta suunnitellessa Lukujärjestys-kalenterin tapahtumia ja lisätä samaan tai toiseen kalenteriin muita koulun tapahtumia. Myös omat henkilökohtaiset kalenteritiedot saa halutessaan samaan näkymään.

Kun muokkaat tapahtumaa, joka on määritetty toistumaan viikottain (esim. oppitunnit), kalenteriohjelma kysyy, halutaanko muutos tallentaa vain kyseiseen tuntiin (Only this instance), koko sarjan tunteihin eli menneiden ja tulevien viikkojen ko. tuntiin (All events in the series) vai kaikkiin tulevien viikkojen tunteihin (All future events). Yleensä valitaan ensimmäinen, jos ei haluta muutoksen toistuvan viikottain.

Google-kalentereita on myös helppo jakaa. Koulun opettajilla voisi siis olla yhteisiäkin lukujärjestyskalentereita. Kalentereita on myös mahdollista laittaa julkisesti näkyville ja upottaa blogeihin tai nettisivuihin.

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Yhdessä tekemällä englantia ja historiaa

Englannin ja historian tunneilla iPadit ovat korvanneet perinteiset vihkot lähes täysin. Valtaosa muistiinpanoista ja vihkotehtävistä on tehty mm. Notability-sovellusta käyttäen. Molemmissa oppiaineissa olemme silloin tällöin käyttäneet Socrativea opitun kertaamiseen ja testaamiseen. Olemme käyttäneet oppitunneilla vain niitä sovelluksia, joihin oppilaat ovat jo tutustuneet Arto-open kanssa, joten oppilaita on tarvinnut ohjata käyttöön liittyvissä kysymyksissä hyvin vähän. Laitteet ja ohjelmat ovat toimineet pääasiassa erittäin hyvin.
"I'm the tallest!"

Englannin tunneilla internetin tarjoamat sanakirjasivustot ovat nopeuttaneet ja helpottaneet huomattavasti mm. tekstikappaleiden kääntämistä. Kaikille oppilaille helposti tarjolla oleva internetin käyttömahdollisuus tarjoaa toki myös keinon suoriutua liiankin helpolla käännöstehtävistä, esimerkiksi Googlen kääntäjän avulla. Joku oppilaista onkin tätä joskus kokeillut, mutta aika pian huomannut, ettei se kannata. Käännösohjelmia käyttämällä lopputulos kun on välillä osoittautunut lähinnä huvittavaksi eikä oppimista tapahdu juuri minkään vertaa.

Sarjakuvien käyttöä (Strip Design) olemme kokeilleet adjektiivien taivutusmuotoja harjoiteltaessa. Oppilaat valokuvasivat toisiaan kolmen-neljän kuvan verran ja lisäsivät kuvatekstit, joissa valittu adjektiivi esiintyi eri muodoissaan (esimerkiksi He is fast. - She is even faster. - But look at him! He is the fastest!). Lähes jokaiseen sajakuvaan tuli mukaan huumoriulottuvuus, joka paljastui viimeisessä kuvaruudussa. Tämänkaltainen työskentely ei useimmilta oppilailta vie kovin paljon aikaa, sopii hyvin vaikkapa kotitehtäväksikin ja on useimpien mielestä myös sen verran kivaa, että toimii hyvin väsymyksen poistajana. Parasta tietenkin on, kun saa vielä nähdä toistenkin valmiit tuotokset.

Historian tunneilla olemme kokeilleet ajatuskarttojen tekemistä (Popplet) ja yhdessä kokeessa viimeinen laajempi tehtävä oli vaihtoehtoisesti joko ajatuskartta tai kirjoitelma, jotka palautettiin opettajalle sähköpostiin. Rooman aikakautta opiskeltaessa oppilaat tekivät pienet elokuvat iMovieta käyttäen. Aiheena oli Caesarin viimeinen päivä. Kahteen ryhmään jaetut oppilaat saivat opettajan oppaasta peräisin olevan tekstin, jossa oli kuvaus Caesarin viimeisen elinpäivän tapahtumista. He valitsivat kuvaajan/kuvaajat, jakoivat roolit ja etsivät opettajan kanssa roolivaatteet koulun näytelmävarastosta. Kohtaukset kuvattiin ilman vuorosanoja, liitettiin iMoviella yhtenäiseksi elokuvaksi ja lopuksi äänitettiin päälle kertojan/kertojien kuvaus tapahtumista sekä lisättiin otsikko. 


Oppilaat työskentelivät innolla, joskin aikaa kului paljon. Suunnitteluun ja alkuvalmisteluihin kului aikaa noin puoli tuntia, varsinaiseen kuvaamiseen pari-kolme tuntia ja lopputyöhön, jossa leikkeet liitettiin ja lisättiin ääni, meni suunnilleen oppitunnin verran. Varsinaisten historian tuntien lisäksi käytimme tähän yhden toimintatunnin ja musiikin oppitunnin sekä osa teki loppuäänityksiä vielä välitunneilla. Kovin usein tällaiseen projektiin ei ole mahdollista ryhtyä, mutta jakson päätteeksi ollut koe osoitti, että tekemisen ohella myös asiasisältö oli jäänyt mieleen. Oppilaat muistivat ryhmäkokeessa Caesarin viimeisen päivän tapahtumat erittäin hyvin.

Itse olen tykännyt iPadeilla eniten työtavoista, jotka laittavat oppilaat toimimaan yhdessä. Vaikka ne ovat etenkin ennen vauhtiin pääsemistä hieman rauhattomampia ja meluisampia, on ryhmässä työskenteleminen monella tapaa kehittävää ja siitä seuraava hyvä yhteishenki arvokasta.


Satu Kukkonen, luokanopettaja, Hutun koulu

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kasvutarinoita radio-ohjelmiksi

Taivalkosken kunnan kouluissa on kuluneena lukuvuotena ollut yhteisenä painoalueena "Ihmisenä kasvaminen". Toteutimme teemaa keskustelemalla ihmisenä kasvamisesta ja henkisestä kehittymisestä sekä asioista, jotka niihin vaikuttavat. Oppilaat kirjoittivat "kasvutarinan".
Tavoitteina oli:
Taulukuva kirjoittamisprosessin alkuvaiheesta
  1. kuvata alkutilanne, jossa kuvitellulla henkilöllä on jokin ongelma, tiedostettu tai tiedostamaton,
  2. kuvata tapahtumat, jotka aiheuttavat ihmisenä kasvamista ja
  3. kuvata lopputilanne, jossa ihminen on jotenkin muuttunut.
Oppilaat kokivat tehtävän haasteellisena ja osa tarvitsi henkilökohtaisia vinkkejä päästäkseen käsiksi kirjoittamiseen. Tuloksena syntyi hienoja tekstejä. 

Muutama oppilas oli kirjoittanut niin oivaltavasti, että päätimme työstää tekstejä edelleen. Fysiikan voima-jakson yheydessä syntynyt idea radio-ohjelmista sai nyt jatkoa. Oppilaat kirjoittivat omia määritelmiä ihmisenä kasvamisesta. Niistä teimme lyhyen radio-ohjelman. Kaksi kuudesluokkalaista luki omat tarinansa iPadinsa Hokusai-appsilla äänitiedostoiksi, josta työstin helposti radio-ohjelmat samaa appsia käyttäen. Yhden viidesluokkalaisen kasvutarinan luin pienen toimitustyön jälkeen itse kuunneltavaan muotoon.

Valmiit ohjelmat on kuunneltavissa nettiradiossamme.

***

Hokusai on mainio ohjelma äänen taltiointiin ja muokkaamiseen iPadilla. Äänittämisen lisäksi ääntä voi tuoda iPadin musiikkikirjastosta ja Dropboxista. Ohjelman "audio paste"-toiminnon avulla äänileikkeitä voi helposti siirtää projektista toiseen. Yhdessä porjektissa voi olla useita päällekkäin kuuluvia ääniraitoja.

Ääntä voi viedä WAV- ja MPEG-4 -muodoissa sekä (ilmeisesti Applen) soittoäänimuodossa kolmella laatutasolla Dropboxiin tai avattavaksi esim. iMoviessa. Ohjelman ilmaisversiossa työskentely-ympäristö on hyvin rajoitettu, mutta muutaman euron satsauksella ohjelmsta saa varsin näppärän työkalun esim. nettiradio-ohjelmien tekemiseen.

tiistai 21. toukokuuta 2013

iPadit kuviksen tunneilla

Oppilaat ovat kuvaamataidon tunneilla tehneet iPadeillaan kuvitus- ja videointitöitä opettaja Arja Kurtin johdolla. Tarinoita on kuvitettu Paper- ja SketchBook-appseja käyttäen. Samoilla apseilla on myös tuotettu kuvia sarjakuviin, jotka on toteutettu Strip Designerilla.

Rakentelutunnilla oppilaat saivat tehtäväkseen rakentaa hävitettävien kirjojen sivuja materiaalina käyttäen mahdollisimman korkea, kestävän ja kauniin rakennelman. Lopputulokset kuvattii iPadeilla. 

Polydron-rakennussarjoilla oppilaat keksivät ryhmisää yksinkertaisen koneen tai tuotantolaitoksen ja sille käyttötarkoituksen. Valmiista keksinnöistä he tekivät esittelyvideon iPadeillaan. Tekemisen riemusta ja lopputuotoksista päätellen luovuutta kyllä riittä yhteiskuntamme tulevillakin tekijöillä!



lauantai 11. toukokuuta 2013

Kokemuksia yhden iPadin käyttämisestä alkuopetusluokassa

Kirkonkylän alakoulun 2A-luokassa on käytetty opettajan iPadi miniä opetuksen havainnollistamisessa ja eriyttämisessä. Oppilaat ovat työskennelleet iPadilla pareittain. Kuvan heijastaminen koko luokan nähtäväksi älytaululle on onnistunut liittämällä iPad ja dataprojektori VGA-adapterilla toisiinsa. Johtojen jatkuva irrottelu ja iPadin heikko liikuteltavuus on tämän ratkaisun huonoja puolia. AppleTV:n käytöstä kahdessa muussa luokassa on saatu hyviä kokemuksia.

Kolme karhua talossaan
Tammikuussa 2013 aloitimme satuprojektin "Kolmen karhun talo". Lähdimme liikkeelle tutusta kansansadusta Kultakutri ja kolme karhua. Valmistimme käsityön tunneilla talon, huonekalut ja karhut. Opettaja kuvasi eri työvaiheet iPadilla ja ne koottiin iMovie-ohjelmalla yhtenäiseksi video- ja kuvaleikkeitä sisältäväksi prosessinkuvaukseksi.

Äidinkielentunneilla tutustuimme Puppet pals -appsiin, jolla voi tehdä animaatioita. Valitsimme tarinalle tapahtumapaikat ja henkilöt. Valmiiden hahmojen lisäksi ohjelmassa voi tehdä hahmoja omista kuvista. Opettaja teki oppilaiden kirjoittamien tarinoiden pohjalta käsikirjoituksen, johon poimittiin tarinoista parhaat ideat ja lausahdukset. Luokasta valittiin oppilaat, jotka antoivat äänensä eri hahmoille (kolme karhua, prinsessa Kulta-Katri, ritari ja julma korppi) ja äänitykset tehtiin oppituntien ulkopuolisella ajalla. Yksitoista kohtausta koottiin iMovie-ohjelmalla viiden minuutin animaatioksi, johon lisättiin taustaääniä. Animaatio Pikkukarhun seikkailu näytettiin vanhempainillassa sekä useille oppilasryhmille, jotka saapuivat vieraaksemme Kolmen karhun talo -näyttelyyn.

Myös kuvaamataidossa hyödynsimme iPadia. Opettajan iMoviella tekemä ohjelma, jossa opastetaan purjevene-origamin tekoa, osoittautui toimivaksi. Kun opettaja opetti luokassa toiselle ryhmälle akvarellimaalausta, toinen teki paperiveneitä iPadin ohjaamana. Oppilaat katselivat ohjelman niin monta kertaa, että ymmärsivät, miten taitokset tehdään. Eikä tämä koneopettaja väsynyt kertaamaan yhä uudelleen ja uudelleen samaa asiaa! 

Yhdellä iPadilla luokassa ei saada oppilaan omaa tekemisen osuutta vielä kovin suureksi, mutta mukavan lisän se on tuonut opetukseen. 

Tiina-Liisa Lohi, luokanopettaja, Taivalkosken kirkonkylän koulu

Animaation alku

Animaation loppu

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Oppilaiden mielipiteet Edmodo-työskentelystä

Opiskelimme ihmisen biologian jakson kokonaisuudessan Edmodon, sosiaalisen verkko-oppimisympäristön kautta. Opiskelussa pyrittiin mahdollisimman monipuolisesti hyödyntämään Edmodon ominaisuuksia. Oppikirjaa käytettiin tiedon lähteenä ja työkirjan tehtävistä vain pieni osa. Enin osa tehtävistä oli opettajan itse Edmodoon laatimia. Edmodo toimi toiminnan organisoinnin, oppimisvurovaikutuksen ja arvioinnin kanavana. Jakson päätteeksi tein oppilaille Google-lomakkeella mielipidekyselyn uuteen opiskelutapaan liittyen. Tässä keskeisimpiä tuloksia.

Pyysin oppilaita valitsemaan kahdeksasta adjektiivistä kaikki ne, jotka sopivat heidän mielestään Edmodo-työskentelyyn verrattuna tavalliseen oppikirjatyöskentelyyn. Kaaviossa valintojen jakautuminen:

Kuva suurenee klikkaamalla.
Kaaviosta voi päätellä, että Edmodo-työskentelyä pidettiin perinteistä tapaa mielenkiintoisempana, mutta myös vaikeampana. Yli puolet oppilaista lisäksi piti työskentelyä hauskempana ja tykkäsi siitä.

Seuraavat kysymykset olivat vaakakysymyksiä, joissa vastaaja valitsi Edmodo-työskentelyn ja perinteisen tavan väliltä. Pakkovalintojen välttämiseksi oli mukana myös "En osaa sanoa"-vaihtoehto.

Ensiksi kysyttiin, kummalla tavalla oppilas arvelee oppivansa paremmin. Oranssi "piirakka"  alla osoittaa jakauman. Melkein puolet vastaajista arveli oppivansa Edmodon avulla paremmin, vajaa neljännes entisellä tavalla ja loput reilu neljännes ei osannut sanoa.

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Kysyttäessä kummalla tavalla haluttaisiin opiskella seuraava biologian jakso, vastaajista yli 2/3 ilmoitti suosikikseen Edmodon, kolme vastaajaa oli entisen menetelmän kannalla ja kolme ei osannut sanoa.

Oppilaat saivat vapaasti kirjoittaa mieleensä tulevia Edmodo-työskentelyn hyviä ja huonoja puolia. Alla kuvassa kaikki kirjoitetut mielipiteet:

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella jatkossa Edmodon sijaan perinteisellä tavalla pitivät Edmodo-työskentelyn huonoina puolina sitä, että

  • kaikki eivät voi tehdä iPadilla tehtäviä kotona, koska ei ole langatonta verkkoa, 
  • tehtävät ovat vaikeampia,
  • "Kaikki on mennyt sekaisin... Edmodo on ihan hyvä muuten."
Viimeisimmän mielipiteen kirjoittanut piti kuitenkin Edmodo-työskentelyä hauskempana ja mielenkiintoisempana (?). Nettiyhteyden varassa oleminen tuli huonona puolena esille myös niiden vastauksissa, jotka pitivät Edmodo-työskentelyä hyvänä asiana. Jatkossa on pidettävä huolta siitä, että tehtävien tekemiseen on riittävästi aikaa koulussa.

Hyvinä puolina pidettiin esim. käytössä ollutta jakoa punasolut- ja valkosolut-ryhmiin. Osan tehtävistä annoin haastavampina versioina punasoluille valkosolujen tehdessä helpompia tehtäviä. Joku kertoi pysytyvänsä keskittymään paremmin työskentelyyn työskenneltäessä Edmodolla.

Oppimistuloksia ei tällaisen kokeilun yhteydessä ole mahdollista arvioida, koska vertailuryhmää ei ole käytettävissä. Työskentelytapa vaatii kuitenkin oppilaalta enemmän itsenäistä työskentelyä sekä myös ryhmässä pohtimista, joten oletettavasti oppimista tapahtuu vähintään perinteisen opiskelutavan verran. Jakosta ei pidetty lainkaan koetta, sen arviointi perustui kokonaan Edmodon arvointityökalulla annettuihin tehtävien pisteisiin.

Oppilaiden mielipiteet tukevat hyvin opettajan kokemusta siitä, että kokeiltua työskentelytapaa kannataa käyttää jatkossakin. Vaikka tällainen työskentely on työläämpää niin opettajalle kuin oppilaillekin, on se kuitenkin milekästä ja tuloksellista.


torstai 25. huhtikuuta 2013

Onko iPadeista hyötyä tavallisessa koulutyössä?

Tämä teksti kertoo ns. tavallisesta koulupäivästä, jonka ohjelmaan ei liity mitään erityistä iPad-projektia. Ihan kaikilla tunneilla ei tableteja käytetty, mutta hämmästyttävän paljon voimme oppilaiden kanssa niitä ihan tavallisessa koulutyössämme hyödyntää.


Klo. 8:25 - 10:00

Aloitimme päivän yhteisellä aamunavauksella naapuriluokan kanssa. Kollega luki aamunavauksen tekstin Veteraanipäivästä iPadinsa kautta netistä. Minä huolehdin aamunavauksen musiikista.

Aamun työskentelyn päätin aloittaa teettämällä oppilailla kunnan liikenneturvallisuuskyselyn, johon olin saanut linkin sähköpostitse. Parilla klikkauksella tulostin linkistä QR-koodin, josta oppilaat saivat avata kyselyn iPadiinsa. Tarkkasilmäinen oppilas huomasi asian, joka oli jäänyt opelta huomaamatta: Kyselyyn on vastattava yhdessä vanhempien kanssa. Siispä annoin asian kotitehtäväksi. Ne joilla on langaton verkko kotona, voivat täyttää kyselyn iPadeillaan. Muita varten laitoin linkin Wilmaan.

Fysiikan kertaustehtävä Edmodossa. Kuva suurenee klikkaamalla.
Kertasimme fysiikka-kemian koealuetta siten, että annoin kullekin oppilaalle yhden koealueen kappaleen. Tehtävänä oli etsiä kappaleesta vähintään kolme tärkeää asiaa, laatia niistä kysymykset ja kirjoittaa kysymykset kommentiksi Edmodoon laittamani tehtävänannon alle.

Olemme opiskelleet Fysiikka-kemian Voimat-jakson Edmodon kautta, jota oppilaat käyttävät iPadeillaan. Opettajana olen antanut päivittäin tutustumis- ja tuntitehtäviä Edmodoon, oppilaat ovat palauttaneet tehtävät Edmodon kautta ja olen arvioinut tehtävät saman tien sopivilla pistemäärillä sekä antanut palautetta, joka auttaa oppilasta parantamaan vastauksiaan. Osa tehtävistä on ollut työkirjatehtäviä. Ne oppilaat ovat palauttaneet joko valokuvina tai kirjoittamalla, oman valintansa mukaan. 

Kertauskysymysten kirjoittamisen jälkeen oppilaat saivat "parsia" jakson vastauksiaan iPadeillaan.

Ennen ruokailua ehdimme vielä hetken harjoitella käsialaa. Tästäkin on vielä huolehdittava, kaikkea ei voi tehdä tableteilla vielä pitkään aikaan.

10:30 - 11:15

Ruokavälitunnin jälkeen pidän 3-4. luokan oppilaille liikuntatunnin. Harjoittelemme ja pelaamme salissa koripalloa. Samanaikaisesti omat oppilaani ovat toisen opettajan pitämällä historian tunnilla. Tällä kertaa ei tunnilla käytetä iPadeja.

Satu-open kanssa oppilaani tekivät muutama viikko sitten pienet elokuvat Caesarin murhasta. Homma hoidettiin alusta loppuun iPadeilla. Myös yksi historian koe on pidetty puoleksi tabletien avulla.

11:30 - 12:15

Neljännellä tunnilla oli oman luokkani liikuntatunnin vuoro. Aluksi harjoittelimme koriinheittoa, sitten pelasimme koripalloa ja lopuksi vielä Letkaa, jossa jonossa edellä menevää aiemmin korin saanut pelaaja pudottaa ohitetun.

Liikuntatunneilla olemme käyttäneet iPadeja vain vähän. Kerran kuvasimme koriinheittotilanteita ja teimme niistä trikkivideoita, joissa esim. pallo meni päällä pukaten koriin.

12:30 - 13:15

Kuudennen luokan matematiikan tunnilla yksilöllistetty oppilas harjoitteli päässälaskua omalla iPadillaan Hungry fish -pelin avulla. Muille jaoin kaksi QR-koodia. Toinen koodeista vie videoon, jossa kerrataan ajan yksiköt, toinen videoon, joka opettaa kuukausien pituuksien tarkistaminen rystysten avulla. Oppilaat liimasivat koodit oppikirjaansa uuden aiheen sivulle ja katsoivat videot. Sen jälkee alkoi työskentely, jonka ohjaajana minä opettajana toimin.

QR-koodi, joka vie Taivalkosken kunnan sivulle
Matematiikan opastevideoiden tekemisessä on oma hommansa, mutta kerran ne tehtyään, niitä voi hyödyntää vuodesta toiseen. Opetukseen tekemäni videot ovat Vimeo-palvelussa vapaasti kaikkien käytettävissä. QR-koodit on kätevä tapa avata haluttu nettisivu nopeast mobiililaitteeseen (myös matkapuhelimeen).

Olemme vuoden alusta alkaen käyttäneet iPadin Notability-appsia sähköisenä laskuvihkona. Käytössämme on matematiikan vihkotehtäväkirja, joten oppilaat laskevat laskunsa Notabilityyn. Sähköisen laskuvihkon hyötynä on selvästi helpompi muokattavuus, oppilaan pyyhkimän laskun palauttaminen "eikun"-painikkeen (undo) avulla ja mahdollisuus lähettää tehtävät sähköpostitse tai Edmodon kautta opettajalle.

Matematiikan tunnin lopuksi pidin päässälaskuharjoituksen, jossa oppilaat avasivat Google-lomakkeen QR-koodin avulla ja vastasivat lomakkeeseen opettajan oppaasta lukemiini tehtäviin. Lähetettyään vataukset, voin heti kertoa heille, mitkä tehtävät olivat oikein. Kotitehtävän merkitsin Edmodoon pyynnöllä, että vastaukset palautetaan sen kauta.

13:15 - 14:00

Viidennen luokan matematiikan tunnin aloitimme perinteisemmällä tauluopetustuokiolla SMARTboardin äärellä, koska muiden kiireiden vuoksi en ole ehtinyt tehdä aiheesta opastevideota. Yhdessä pohtivan tuokiomme jälkeen oppilaat aloittivat kirjan tehtävisen pähkäilyn open antaessa vinkkejä ongelmakohdissa. Kaikki tehtävät tehtiin iPadin Notabilityllä.

Tunnin lopuksi teimme päässälaskuharjoituksen kuudennen luokan tunnin tapaan. Kotitehtävät kerroin tunnin päätteeksi ja merkitsin Edmodoon palautuspyynnöllä varustettuna. 



perjantai 19. huhtikuuta 2013

Uskonnon koe sähköisesti Google-lomakkeella

Kokeen pitäminen sähköisesti on monessakin mielessä kiinnostava ajatus. Ensinnäkin kokeiden korjaaminen on juuri sitä työtä, joka tyypillisesti ei mahdu opettajan lyhyenä pidetyn työpäivän sisälle. Toiseksi se on sellaista paperinpyörittelyä, joka sopisi paremmin byrokraattisen työkutsumuksen saaneelle ihmiselle kuin humanistille. Kolmanneksi, eikö tietokoneet ole keksitty juuri tällaisiin tehtäviin.

Ongelmiakin sähköiseen kokeeseen liittyy, ainakin ennakkoajatusten tasolla:

  • Miten luoda sähköinen koe, jonka tietokone tarkistaa, mutta joka kuitenkin mittaa riittävästi jakson aikana opittua?
  • Miten huolehtia siitä, etteivät oppilaat lunttaa esim. internetistä tehdessää koetta tietokoneella/tabletilla?
Aihe on ajankohtainen, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että ylioppilaskoe suoritettaisiin sähköisesti vuonna 2016 (YLE).

Kokeilin sähköistä koetta uskonnon jakson päätteeksi. Päätin antaa periksi tavoitteesta, että saisin kokeen tulokset tietokoneen valmiiksi pisteyttämänä ja valitsin toteutustavaksi Google-lomakkeen. Tein kokeen lomakkeeksi aiemmin tekemäni paperisen kokeen pohjalta korvaten viivalla pareiksiyhdistämistehtävän sarjalla tehtäviä, jossa oppilas valitsee vihjeeseen liittyvän nimen alasvetovalikosta (Valitse luettelosta -kysymystyyppi Google-lomakkeessa). Lyhyttä vastausta odottaviin kysymyksiin valitsin Teksti-kysymystyypin ja pidemmästi vastattaviin Kappaleen teksti -kysymystyypin.

Kokeen toteuttaminen sähköisenä iPadeilla tuli oppilaille yllätyksenä, joten saatoin melkoisella varmuudella olettaa, ettei lunttaamisen uhkaskenaario toteudu. Jatkoa varten, minun on ratkaistava tämä kysymys jotenkin. Ehkä tulen hyväksymään sen, että oppilaat voivat halutessaan käyttää kokeessa tabletille tekemiään muistiinpanoja ja internetiä. Internetin käytön voisin tosin estään niin, että katkaisen langattoman verkon tukiasemasta virran koelomakkeen täyttämisen ajaksi ja palautan sen ennen vastausten lähettämistä.

Oppilaiden lähetettyä koelomakkeensa sisällön sain heidän vastauksensa Google-taulukkoon, jonka sain tulostettua yhdelle paperiarkille. Jos käytössä olisi A3-tulostin, näkyisi teksti selvästi suurempana, mutta A4-koostakin saa selvän. Joka tapauksessa kokeiden tarkistaminen yhdelle arkille tulostetusta taulukosta on huomattavasti sujuvampaa kuin pinkasta koepapereita. 

Kokeen pistemäärät muunsin arvosanoiksi Google-taulukkoon tekemälläni arvosanataulukolla (avaa ja kopioi itsellesi, jos tarvitset), kirjasin arvosanat Vilmaan vanhempien nähtäville ja ilmoitin Edmodon kautta oppilaille.

Tänä päivänä ratkaisuja sähköisen kokeen toteuttamiseen on jo varmasti useita. Mieleen tulee esim. kokeen toteutttaminen Socrative-visana. Yhden toimivan toteutusmallin sähköisestä kokeesta tarjoilee Riikka blogissaan.

torstai 18. huhtikuuta 2013

Prosesseja - Yksinkertaiset koneet "flipaten"

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Flipped classroom eli opetuksen kääntämisen malli on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut paljon esillä. Siksi mekin hankesuunnitelmaa laadittaessa lupasimme: "Hankittavien tablet-laitteiden avulla kehitetään työskentelymalli, jossa oppilas eri medioiden avulla (teksti, podcast, video) ennakkoon tutustuu kotonaan seuraavan päivän aiheeseen ja oppitunti käytetään aiheen syventämiseen sosiaalisen tiedonrakentelun keinoin." Tässä ei ole koko totuus Flipped classroomista, johon voi tarkemmin tutustua esim. täältä, mutta jotenkinhan tässäkin piti olla mukana.

Hankkeen alkukuukaudet olen opettajana elänyt sellaisen mahdollisuuksien pilven keskellä, että ihan joka hetki ei hankesuunnitelman lupaukset ole olleet mielessä. Vaikka tekniikka toimii varmasti kuin vipu, on pedagogista kehitettävää ja kokeiltavaa niin paljon, että välillä on ollut viakeuksia nähdä metsää puilta. Olemme kuitenkin olleet oikealla tiellä, sillä tänään se toimii, Flipped classroom in Hutun koulu, meidän tavallamme. Kehitettävää siinä vielä on ja saakin olla. Kaikki rakentava kritiikki onkin tervetullutta. Tarkoitus ei ole tässä esitellä valmista mallia, vaan kertoa, mitä ja miten olemme opiskelleet fysiikan voimat-jaksoa hieman uudella tavalla. Ehkä tästä joskus kehittyy se mallikin.



Aiheeseen tutustumien

Käytössämme on Edmodo, mainio maksuton 2010-luvun sosiaalinen verkko-oppimisympäristö, jonka kautta annan opettajana tehtäviä, otan vastauksia vastaan ja arvioin niitä. Eilen käsittelimme kitkaa ja päivän päätteeksi annoin oppilaille Edmodon kautta tehtäväksi tutustua oppikirjan tekstin avulla seuraavaan aiheeseen yksinkertaisista koneista ja fysiikan työ-käsitteestä. Tutustumistehtävään kuului poimia kirjasta jokin mielenkiintoinen asia ja kirjoittaa se kommentiksi Edmodon tehtävänannon yhteyteen.

Eikö Flipped classroomissa tutustuminen pitäisi tehdä jonkin teknisen härpättimen avulla? Kun mallia esitellään, mainitaa usein videot sekä screen- ja podcastit. Kyllä, mutta painettu kirjakin on tekninen keksintö, kun avaamme vähän aikaperspektiiviä. Mielestäni olennaista ei ole käytettävä teknologia, vaan asiat, jotka tapahtuvat oppilaiden pään sisällä ja heidän välillään vuorovaikutuksen palvellessa oppimista. Mielelläni tietysti käytän videoa ja "casteja", jos niitä on helposti saatavilla. Ihan joka aiheeseen en ehdi itse sellaista valmistamaan.


Edmodoon ilmestyneistä kommenteista päätellen kaikki eivät ole tutustumistehtäväänsä tehneet ainakaan sellaisella vakavuudella, että asioita olisi poimittu kommenteiksi. En näe kuitenkaan tarpeelliseksi kontrolloida asiaa, sillä fiksuimmat ovat jo parin kerran jälkeen oivaltaneet, että ennakkotutustumisesta on hyötyä. Uskon, että tämä tieto leviää oppilaiden keskuudessa parhaiten, jos opettaja ei asiaa sormeile.



Mikä ei kuulu joukkoon? Taulukuva tunnilta.

Johdattelu käsitteisiin

Aloitimme tunnin kitkan käsitettä kertaavalla pienellä keskustelulla koko luokan kanssa tavalliseen ope kysy, oppilas vastaa -tyyliin. Sitten esittelin vivun toimintaperiaatteen tauluviivaimen, kostean taulusienen ja kumotun maitorahkarasian avulla. Kuorma, vipuvarsi ja tukipiste tulivat tutuiksi. Huomattiin, että tauluviivain taipuu reilummin, kun tukipiste on kauempana kuormasta.

Kaltevan tason esittelin taulupiirroksella, jossa yksikätinen Nörtti-Kalle pähkäilee vararenkaan nostamista volkkarinsa tavaratilaan. Lankun avulla rengas vierii yhdelläkin kädellä, mutta mikä voimassa voitettiin se hävittiin matkassa. Lopuksi esittelin pari sovellusta, työkalua,  molemmista laitteista ja pyysin oppilaita keksimään muutaman lisää.



Peer instruktion

Seuraavassa vaiheessa käytimme Harvardin yliopiston fyysikko Eric Mazurin popularisoimaa ja Pekka Koskisen suomeksi esittelemää Peer instruktion -menetelmää. Olin laatinut aiheesta kolme väittämää, joista ensimmäinen osoittautui hedelmällisimmäksi: 
  1. Keinulauta on esimerkki kaltevasta tasosta.
  2. Saksissa on kaksi vipua kiinnitetty toisiinsa.
  3. Työ muodostuu voimasta ja matkasta.
Avasin iPadillani Socrativen (joka toimii myös monilla muilla laitteilla) Single Question Activities -osiosta tosi/epätosi-kysymyksen ja oppilaat kirjautuivat huonenumerolla (My Room Number) vastaamaan kysymykseen. Ajatuksena on, että oppilaat vastaavat ensin täysin oman ajatuksensa ja ennakkotietonsa mukaisesti annettuun väittämään. Sen jälkeen väittämästä ja siihen annetuista vastauksista keskustellaan ryhmässä vastauksia vertaillen ja perustellen. Sitten sama väittämä esitetään uudelleen ja oppilaat vastaavat taas. Lopuksi asia varmennetaan keskustellen koko luokan kanssa.

Esim. ensimmäisen väittämän kohdalla vastaukset jakautuivat ensimmäisellä kertaa lähes tasan, mutta toisella kerralla enää yksi oppilas vastasi väittämän olevan totta. Oppilaat olivat siis opettaneet toisilleen vivun toimintaperiaatteen. Ensimmäinen väittämä on siinä mielessä hyvä, että keinulauta muistuttaa laitteena kaltevaa tasoa. Toiminnaltaan se on kuitenkin selvästi vipu, koska siinä vipuvarsi (lauta) liikku tukipisteen ympärillä. 

Kaksi muuta väittämää lähinnä tarkistavat asian ymmärtämistä. Esim. toisen väittämän kohdalla kaikki vastasivat heti oikein, joten keskustelua ja toista kysymistä ei tarvittu. 

Oppilaat ovat todella innostuneita tästä työskentelytavasta. Se kannustaa ottamaan asiasta selvää etukäteen. Keskusteluissa oli selvästi nähtävissä paneutumista omien ajatusten esittämiseen ja oman vastauksen perustelemiseen.

Harjoittelua

Kaksi oppijaa, eri tehtävät, sama aihe.
Peer instruktion -vaihe vei selvästi suurimman osan oppitunnin ajasta. Vaiheen jälkeen oppilaat avasivat Edmodonsa ja löysivät sieltä tunnin alkuun ajastetut aiheeseen liittyvät tehtävät. Kielellisesti kyvykkäämmät kirjoittivat oppikirjan pyramidin rakentamista esittävästä kuvasta kertomuksen, johon sisällyttivät jossain muodossa sanat kitka, painava, pyramidi, vipu ja kalteva taso. Muut etsivät kirjan tekstistä aiheeseen laatimaani ristikkoon sopivat sanat. Kaikki tehtävät palautettiin opelle arviointia ja palautetta varten Edmodon kautta.


Flippaustako?

Olisi mielenkiintoista kuulla asiaan perehtyneiltä lukijoilta, onko käyttämäni menetelmä Flipped classroom -konseptin mukainen. Teenköhän vääryyttä koko hienolle asialle käyttäessäni menetelmän nimeä tässä yhteydessä? Toivoisin, että tämä teksti voisi olla avaamassa keskustelua menetelmän sisällöstä vahvuuksineen ja heikkouksineen ja että tuon keskustelun kautta voisin itsekin olla mukana syventämässä käsitystäni tuosta globaalin suosion saavuttaneesta ajattelutavasta. Meillä oli tämän aiheen parissa tällä oppitunnilla hauskaa. Kaikki olivat innolla mukana haasteellisessa pohdinnassa ja ryhmien keskusteluja seuratessani näin monien lamppujen syttyvän.


keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Luokkaäänestyksiä Socrativella

Socrative, ilmainen visapalvelu, mahdollistaa myös äänestyksen järjestämisen annetuista esityksistä. Olemme käyttäneet tätä ominaisuutta esim. päätettäessä yhdessä, mitä teemme toimintatunnilla. Joskus on paikallaan palkita oppilaita vapaavalintaisella ohjelmalla. Äänestäminen sujuu näin:

  1. Avaan Socrativen Teacher-appsin iPadiini ja aloitan Short Answer -visan, joka löytyy pääikkunan  Single Question Activities -ryhmästä.
  2. Peilaan iPadin kuvan taululle. Oppilaat avaavat iPadeillaan/mobiililaitteillaan Socrativen Student-appsin (tai muulla laitteella m.socrative.com) ja kirjautuvat visaan huonenumerollani (My Room Number).
  3. Oppilaat kirjoittavat ja lähettävät ehdotuksensa. Ne tulevat saman tien näkyviin iPadiini ja taululle.
  4. Jos ehdotuksissa on sisällöltään samoja tai sopimattomia, täppään ylimääräiset pois punaisista rasteista. Jäljelle jää vain toisistaan poikkeavat ehdotukset.
  5. Siirrymme äänestykseen, kun painan Vote on responses -painiketta iPadissani.
  6. Oppilaat äänestävät laitteillaan haluamaansa ehdotusta. Äänestystulos päivittyy reaaliajassa taululle.
  7. Toteamme äänestyksen tuloksen ja laitamme toimeksi.
Tuollaisen äänestyksen järjestämiseen menee korkeintaan pari minuuttia, jos laitteet on valmiiksi oppilaiden saatavilla.

Tämä blogin Socrative-tekstit

tiistai 9. huhtikuuta 2013

QR-koodien käyttökohteita opetuksessa

Edellisessä postauksessa opastettiin, miten QR-koodin voi helposti tehdä iPadilla. Mutta mihin koodeja tarvitaan opetuksessa? Tässä on koottuna joitain kokeiltuja käyttökohteita. Jaapa oma ideasi komenttina, niin lisätään se listaan jakajan nimellä ja blogilinkillä varustettuna.

  • QR-koodit matematiikan kirjan sivuilla: Skannaamalla mobiililaitteellaan matematiikan kirjan sivulle liimatun koodin, oppilas saa nähtäväkseen opettajan tekemän lyhyen opastevideon kirjan sivulla käsiteltävästä aiheesta. (Idea alunperin: Mobiilisti Mikkelissä -hanke, aiempi blogiteksti aiheesta: Matematiikan opastevideot)
  • Lukuraportti Google-lomakkeella: Luettuaan kirjan oppilas skannaa luokan seinältä QR-koodin, josta avautuu Google-lomake. Syötettyään pyydetyt tiedot kirjasta lomakkeeseen, oppilas lähettää tiedot opettajan Google Drivessä olevaan taulukkoon. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)
  • Päässälaskuharjoitus: Matematiikan tunnin lopuksi opettaja heijastaa koodin luokan taululle. Koodista avautuu Google-lomake, johon oppilas kirjoittaa ensin nimensä. Opettaja lukee sitten matematiikan opettajanoppaasta neljä päässälaskutehtävää joihin oppilaat vastaavat kirjoittamalla vastauksensa lomakkeen neljään kenttään. Vastausten lähettämisen jälkeen opettaja voi verrata heti tuloksia Google Driven taulukosta. Samaa koodia/lomaketta voidaan käyttää vaikka jokaisella matematiikan tunnilla. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)
  • Kertolaskutesti: Opettaja on tehnyt tärkeimmistä opeteltavista kertolaskuista kaksi 15 kohdan Google-lomaketta ja molempiin QR-koodit. Koodien avulla on kätevää pitää matematiikan tunneilla kertotaulutestejä lomakkeita vuorotellen, kunnes kaikki osaa kertolaskut. Lomakkeen alussa on kohta oppilan nimelle ja lopussa monivalinta osaamisen itsearvioinnille. Taulukosta opettaja näkee helposti poikkeamat sarakkeessa ja voi ilmoittaa väärän vastauksen tuottaneet laskut välittömästi oppilaalle lisäharjoituksen kohdentamista varten. (Taivalkosken mobiilioppimishanke)

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

QR-koodi iPadilla

QR-koodin tekeminen onnistuu tulostusvalmiiksi iPadilla. Koodin tekemiseen tarvitset esim. QR Code Maker -appsin (muitakin löytyy), jota käytän tässä ohjeessa. Koodin voi tehdä myös suomalaisessa QR-koodit.fi-palvelussa. Lisäksi käytän Notabilityä koodin valmistelemiseen tulostuskuntoon.


QR-Code Maker
  1. Avaa Safariin nettisivu, johon haluat QR-koodin vievän.
  2. Kopioi Safarista sivun nettiosoite (esim. http://taimob.blogspot.fi).
  3. Avaa QR Code Maker ja valitse Add.
  4. Kirjoita koodillesi nimi (esim. Taimob-blogi) ja valitse Add.
  5. Liitä Safarista kopioimasi nettiosoite tekstikenttään.
  6. Valitse alareunasta ‘URL Adress’ ja sopiva koodin koko (seinälle tulostettavaan esim. Large, kirjaan liimattavaan Small)
  7. Paina Create ja sitten Save. Nyt koodisi on kuva-albumissasi.
  8. Avaa Notability (tai muu appsi, johon voit liittää kuvaa, kirjoitta tekstiä ja jakaa sähköpostitse).
  9. Lisää koodi kuvana editoriin, lisää haluamasi otsikkoteksti ja kuvaus ja lähetä omaan sähköpostiisi.
  10. Avaa lähettämäsi viesti PC:llä ja tulosta koodi.
Mihin niitä voi käyttää? Esimerkkejä käyttökohteista löytyy täältä.


torstai 21. maaliskuuta 2013

Oppimisen organisointia ja vuorovaikutusta Edmodolla

Tarvitaanko verkko-oppimisympäristöä luokkamuotoisessa perusopetuksessa? Eikö kasvokkain viestiminen puhein ja elein ole kaikkein tehokkainta oppimiselle ja kaikki muut viestimet vain heikentävät tilannetta? Sosiaalinen media on kaikkien huulilla, mutta onko sillä sittenkään mitään annettavaa kouluoppimiselle? Tällaisia kysymyksiä on kuultu viime vuosina. On kokeiltu etäopetusta ja palattu juurille.
Sitten tuli iPadit, appsit ja Edmodo.

iPad toiveiden työväline

iPad räjäytti mahdollisuuksien pilven lukuisiksi pikkuprojekteiksi, uusiksi menetelmiksi hankkia, rakentaa ja esittää tietoa. Hämmentävän huikea tunne, kun jokaisella oppilaalla on oma, varmatoiminen ja helppokäyttöinen tietokonepääte näpeissään. Ja appseja on joka lähtöön, useimpiin valinnan varaakin. Kaikki virkavuosien aikana koneiden puutteeseen tai kankeisiin ohjelmiin kaatuneet ideat ovat nyt toteuttamiskelpoisia! Ongelmana vain, mistä aloittaa, mitä tehdä sitten ja miten saada tähän kaikkeen kehittävään sellaista järjestystä, joka tukee lasta hänen kasvussaan.

Kun iPadista oli tullut oppilaille jokapäiväisen oppimisen kumppani, aloin kaivata järjestelmää, jolla oppimista voisi organisoida. Miten oppimisen pienet purot voisi koota yhdeksi vuolaana vieriväksi virraksi?

Järjestystä kaaokseen

Edmodo, maksuton verkko-oppimisympäristö, linkkikirjasto ja sosiaalisen median palvelu toi järjestyksen kaaokseen. Olemme vasta alussa, mutta se alku on ollut niin vakuuttava, että tästä luultavasti tulee jotain. Olen alkanut ajatella tosissani, että työkirjat voisi sittenkin jättää tilaamatta. Kun vuosia kiertäneet oppikirjat voisi korvata sähköisillä sisarillaan, niin kirjattomasta koulusta voisi tulla totta.

Edmodo on avautunut vähitellen useiden kokeilujen kautta. Heti alkuun tein opetunnukseni lisäksi käyttööni oppilastunnuksen, jolla pääsen näkemään, miltä kokeiluni näyttävät oppilaalle. Pian rohkenin kutsua oppilaat ryhmääni, jossa aloimme opiskella ihmisen biologiaa. Pala palalta olemme ottaneet palvelua käyttöön joka päivä uutta oppien.

Oppilaat käyttävät Edmodoa iPadeilla joko Safarin kautta tai Edmodo-appsilla. Kotona käytetään myös PC:tä, jos langatonta verkkoa ei ole.

Oppilaat ovat:

  • oppineet löytämään open tekemiä tehtäviä kotisivun uutisvirrasta, kirjoittamaan niihin vastauksia esim. iAWriter-appsilla ja palauttamaan (Turn In) vastaukset opettajan arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.
  • oppineet löytämään etusivun keltaiselta ilmoitustaululta (Notifications) ilmoituksen open arvioimasta tehtävästä ja täydentämään sitä tarvittaessa kirjoittamalla lisäyksen vastauksensa kommentiksi.
  • oppineet liittymään vapaamuotoista keskustelua varten luotuun "Yleistä pulinaa"-ryhmään ja keskustelemaan siellä enemmän tai vähemmän sivistyneesti.
  • oppineet rakentamaan yhdessä tietoa kirjoittamalla open viestinä (Note) antaman ohjeen perusteella opiskeltavasta tekstistä kysymyksiä ja vastaamaan luokkatovereiden kirjoittamiin kysymyksiin.

Opettajana olen:

  • oppinut tekemään ryhmiä (Groups) eri aihepiirien opiskeluun ja niihin pienryhmiä (Small Groups) eritasoisia oppilaita varten.
  • oppinut suunnittelemaan hauskoja mutta kehittäviä oppimistehtäviä ryhmiin ja pienryhmiin, asettamaan määräaikoja sekä ajoittamaan niiden ilmestymisen sopivina aikoina.
  • oppinut arvioimaan oppilaiden palauttamia tehtäviä ja antamaan heille kannustavia kommentteja arvioinnin yhteydessä.
  • oppinut seuraamaan oppilaiden oppimisen edistymistä (Progress) arviointisivulta ja muistuttamaan viipyvistä vastauksista henkilökohtaisilla viesteillä.
  • oppinut tekemään Edmodossa arvomerkkejä (Badges) ja myöntämään niitä oppilaille heidän saavuttamistaan arvostettavista asioista (esim. 1. tehtävän palautus, hyvä kysymys, hyvä pohdinta, vastauksen täydennys jne.)
  • oppinut kokoamaan oppimiseen sopivia verkko materiaaleja kirjastoon (Library), josta ne on erittäin helppo poimia liitteiksi tehtäviin.
  • oppinut luomaan visamuotoisia (Quiz) tehtäviä, joiden tulokset kirjautuvat automaatiisesti arviointikirjaan (Grade Book).
  • oppinut tekemään äänsetyksiä oppilaille.
  • oppinut, että myös huoltajat voi kutsua seuraamaan työskentelyä Edmodossa.
  • ihmetellyt luokan innostunutta ja vuorovaikutteista työskentelyä oppimistehtävien parissa.
  • oppinut entistä enemmän ohjaamaan oppimisprosessia tiedon lusikoimisen sijaan.
Reilun viikon aikana saatu vaikutelma Edmodosta on erittäin hyvä. Edmodo tarjoaa opettajalle hienot työkalut oppimisen suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin. Edmodon kautta käytävä kirjallinen viestintä täydentää loistavasti luokassa tapahtuvaa suullista vuorovaikutusta. Suomenkielisyyden puute on hidaste, muttei estä palvelun käytön omaksumista.

Open ja oppilaiden keskustelua Edmodossa



keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Prosesseja - Planeetat tutuiksi

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Maa kiertää Aurinkoa Planet-appsissa.
Fysiikka-kemiassa oli aiheena aurinkokuntamme. iPadit tekivät mahdollisiksi opiskelun, jossa pääosaan nousi tiedon hakeminen ja luova tekeminen oppikirjan jäädessä lähdemateriaalin rooliin.

Aloitimme tutkimalla yhdessä luokan taululle open iPadilta peilattua Planet-appsin kuvaa, jossa väritykseltään Maata muistuttava "planeetta" kiertää Auringon näköistä suurempaa taivaankappaletta. Pohdimme, miksi planeetta pysyy kiertoradallaan. Oppilaat keksivät kappaleiden välisen vetovoiman ja auton ulosajo mutkassa -esimerkin jälkeen pääsimme myös sen vastavoimaan eli keskipakovoimaan. Yhteisen pohdinnan jälkeen lapset pääsivät "ampumaan" omilla iPadeillaan erikokoisia planeettoja Auringon ymprille.

Planeettojen tietojen kokoaminen Poppletilla
Poplet-appsilla kokosimme aurinkokuntamme planeettojen tiedot yhteen kuvaan. Oppilaat etsivät pienissä ryhmissä pääosin oppikirjaa lähteenä käyttäen planeetoista tiedot: nimi, säde, etäisyys Auringosta, kiertoaika ja kuiden määrä. Kukin kirjasi löydetyt tiedot omaan Poppletiinsa. Nopeimmat pääsivät aloittelemaan kotitehtävää, jossa tuli laatia ristikko, jossa sanoina ovat planeettojen nimet ja vihjeinä oppikirjasta löytyviä tietoja niistä. Ristikot laadittiin Notability-appsilla ja valmiit työt palautettiin sähöpostitse opettajalle PDF-muodossa.

Tulostin neljä parasta ristikkoa paperille ja monistin kappaleet jokaiselle oppilaalle. Seuraavan FyKe:n tunnin aluksi sitten kertasimme planeettoja ristikkoja täyttämällä.

Venlan planeettaristikko

maanantai 18. helmikuuta 2013

Prosesseja - Matematiikan opastevideot

Tämä teksti kuuluu postaussarjaan, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Viikon verran on 5-6. yhdysluokassamme hankittu yhdessä oppilaisen kanssa kokemuksia matematiikan opastevideoiden käytöstä. Opastevideot ovat muutaman minuutin pituisia screencast-videoita, joihin oppilaat pääsevät matematiikan kirjan sivuille liimattujen QR-koodien kautta. Idea QR-koodien käytöstä tähän tarkoitukseen on peräisin Mari-opelta Mobiilisti Mikkelissä -hankkeesta.

Video-opasteiden tekeminen yhdysluokan viikon matematiikan tunneille on vaatinut jo joitakin kertoja sulkeutumista työpäivän päätteeksi äänitysstudion virkaa hoitavaan opetusvälinevarastoon. Vaikka en haekaan videoille viimeisteltyä laatua, ottaa työ oman aikansa. Siksi olen pyrkinyt kriittisesti pohtimaan, onko saavutettu hyöty vaivan arvoista.

Oppilaiden mielipiteitä viikon jälkeen

Tänään teetin kuudesluokkalisilla matematiikan tunnin lopuksi Google-lomakkeella toteutetun lyhyen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää heidän mielipiteitään opastevideoiden käytön mielekkyydestä.

Ensin pyysin seitsemää kuudesluokkalaistani valitsemaan kahdeksan sanan listasta kaikki ne, jotka heidän mielestään kuvaa matematiikan opastevideoiden käyttöä. Vastaajilla oli myös mahdollisuus lisätä yksi oma opastevideoita kuvaava sana listaan.
Sanoja valittiin seuraavasti:

  • hyödyllinen - 5 kertaa
  • helppo - 5 kertaa
  • tykkään - 5 kertaa
  • hauska - 3 kertaa
  • nopea - 1 kertaa (vastaajan lisäämä)
  • ikävä - 0 kertaa
  • vaikea - 0 kertaa
  • hyödytön - 0 kertaa
  • en tykkää - 0 kertaa
Yksi vastaaja ei valinnut listasta yhtään sanaa.

Seuraavaksi kysyin: "Onko sinun mielestäsi hyvä asia, että ope tekee opastevideoita ja koodeja matematiikassa?" Vastaukseksi sain: 6 kpl "kyllä"-vastauksia ja 1 "en osaa sanoa"-vastauksen. "Ei"-vastausta ei antanut kukaan.

Lopuksi pyysin perustelemaan edellisen kysymyksen mielipiteen. Kaikki vastaajat kirjoittivat vähintään yhden virkkeen perustelut. 
Perustelujen mukaan opasteet ovat hyödyllisiä, koska: 
  • "Jos kotona on ongelmia tehtävien kanssa, on helppo katsoa video uudestaan." 
  • "Sen voi katsoa monta kertaa, eikä tarvitse aina kysyä opelta apua."
  • "Sen voi katsoa monesti, jos ei tajua."
  • "Ei mene niin kauaa uuden asian opiskelussa. Ja voi, jos ei älyä, katsoa sen uudestaan."
  • "Niitä voi katsoa jälkeenpäin. Jos osaaminen tuntuu epävarmalta, voi videon katsoa niin monesti, että osaa asian."
  • "Siinä näkee keskeisimmät asiat, mitä pitää opiskella."
Haittana tuli esille kahden oppilaan vastauksissa se, että kaikkien katsellessa videoa yhtaikaa, muiden laitteiden ääni häiritsee. "Äänestä ei saa  selvää, kun kaikilla on samaan aikaan päällä. Muuten hyvä." kirjoitti oppilas, joka ei edellisessä kysymyksessä osannut sanoa, onko opastevideot hyvä vai huono asia. Kuulokkeiden hankkiminen tuleekin tämän palautteen myötä vakavaan harkintaan.

Open havaintoja

Tämä QR-koodi vie suurien lukujen lukemista opastavaan videoon.
Tuntihavaintojen perusteella näyttäisi siltä, että uuden asian "opettaminen" opastevideoiden avulla hyödyttää ainakin matematiikassa hyvin menestyviä oppilaita sekä kaikkein heikoimmin suoriutuvia. Nokkelimmat pääsevät nopeammin itse asiaan, kun heidän ei tarvitse odottaa kauemmin kestävän yhteisen opetuskeskustelun ajan. Heikoimmin suoriutuvilla on usein keskittymisvaikeuksia, kun asiaa käsitellän yhdessä taulutyönä opettajan johdolla, mutta tabletilta videoa katsellessaan he näyttävät ottavan paremmin itse vastuuta oppimisestaan. Tätä kuvastaa se, että he jaksavat katsoa videon loppuun asti ja jopa uudelleen, jos asia ei vielä selvinnyt.

Opastevideot ovat niin uusi asia oppilaille, ettei vielä ole aika  tehdä johtopäätöksiä menetelmän hyödyistä. Seuraavat kokeet näyttävät jotain oppimisesta.

Saatujen alkukokemusten ja oppilaiden palautteen perusteella opastevideot näyttäisivät kuitenkin olevan niiden tekemiseen käytetyn ajan ja vaivan arvoisia.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Prosesseja - Sanelukirjoitus tableteilla

Tästä alkaa postaussarja, jolla on tarkoitus valottaa oppimisprosesseja, joita tablettien opetuskäytöllä on kehitetty Taivalkosken mobiilioppimishankkeessa. iPadien koulukäyttö voisi olla sitäkin, että ladataan niihin opiskeltavaan aiheeseen liittyviä ns. oppimis-appseja ja käytetään niitä aihettä käsittelevillä oppitunneilla. Näinkin teemme, mutta tärkeämpää on uudistaa ja kehittää luokassa jo olemassa olevia oppimisprosesseja iPadien avulla.

Oikeinkirjoitusta sanelulla

Sanelukirjoitus on vanha ja tehokkaaksi tunnettu tapa kehittää lasten kirjoitustaitoa oikeinkirjoituksen näkökulmasta. Menetelmä kehittää myös keskittymiskykyä ja lyhytaikaisen muistin käyttöä. Kun oikenikirjoitusta harjoitellaan erikseen, voidaan tarinoita kirjoitettaessa keskittyä paremmin luovan ilmaisun kehittämiseen.

iPadien ja AppleTV:n avulla sanelukirjoitus sujuu seuraavasti:

1. Opettaja valitsee saneltavan tekstin esim. luonnontiedon opettajanoppaasta ja valokuvaa iPadilla tekstin Notability-appsiin. Eduksi on, jos teksti on kirjoitettuna kapealle palstalle, jolloin se on mahdollista suurentaa Notabilityssä riittävän suureksi.

2. Oppilaat avaavat omissa iPadeissaan Notabilityn ja uuden muistiinpanon (tyhjä sivu). He voivat halutessaan kirjoittaa sanelun käsin stylus-kynää käyttäen tai näppäillen iPadin "lasinäppäimistöllä". Jälkimmäinen tapa on selvästi suositumpi.

3. Opettaja sanelee valitsemaansa tekstiä muutaman sanan pituisina jaksoina. Jakso toistetaan kaksi kertaa. Oppilaat kirjoittavat kuulemaansa tableteillaan kiinnittäen huomiota erityisesti tarkkaan toistamiseen ja oikeinkirjoitukseen. iPadien näppäilyäänien tauotessa ope tietää kaikkien oleman valmiita seuraavaan jaksoon.

4. Tekstin sanelun jälkeen oppilaat vaihtavat pareittain tablettejaan ja valitsevat tekstistä helposti erottuvan korjausvärin Notabilityn kynätyökaluun.

5. Opettaja peilaa omalta iPadiltaan sanelutekstin AppleTV:n kautta luokan valko-/älytaululle. Teksti käydään hänen johdollaan läpi. Opettaja merkitsee tabletillaan tekstiin pienet pystyviivat kohtiin, joista oppilaat saavat pisteitä, jos ovat kirjoittaneet ne oikein. Näitä ovat esim. isot  alkukirjaimet, yhdyssanat, loppu- ja välimerkit sekä vaikeat sanat. Lisäksi jokaisesta oikein kirjoitetusta virkkeestä merkitään bonuspiste B-kirjaimella. Korjaamisen yhteydessä kerrataan oikeinkirjoitussääntöjä. Tämän vaiheen aikana opettaja voi liikkua luokassa oppilaiden keskellä iPad kädessään ja tarkkailla heidän työskentelyään.

6. Oppilaat laskevat kaverinsa saamat pisteet ja merkitsevät ne tekstin alle. Tabletit palautetaan omistajilleen.

7. Oppilaat lähettävät kaverin tarkistaman sanelunsa sähköpostitse opettajalle Notabilityn .note-tiedostomuodossa.

8. Opettaja silmäilee oppilaiden sanelut iPadilla sähköpostistaan ja järjestää tarvittaessa heikoimmille yksilöllisempää opetusta, jossa saneltu teksti korjataan yhdessä tableteilla.

Edut (+) ja haitat (-) perinteiseen sanelukirjoitukseen nähden

+ Saneluteksti opettajan iPadissa, jossa sen päälle voidaan tehdä merkintöjä ja josta se voidaan heijastaa luokan taululle.
+ Oppilaiden kirjoittaessa näppäillen, ei huonon käsialan vuoksi synny oikeinkirjoituksen tulkintavaikeuksia.
+ Tekstin tarkistamiseen ei tarvita eriväristä kynää.
+ Opettaja on vapaa liikkumaan luokassa oppilaiden keskellä (vrt. esim. älytaulun käyttö).
+ Tarkistetut tekstit ovat kätevästi saatavilla opettajan iPadissa/sähköpostissa. Ei vihkopinkan kuljettamista.
+ Oppilaalla on iPadissaan kopio kaverin tarkistamasta tekstistä, opettajalla oma kopionsa.
+ Tekstin korjaaminen iPadissa on paljon helpompaa kuin vihkossa kumi-kynä -menetelmällä.
+ Näppälyäänistä (jos äänet iPadeissa päällä) ope kuulee, kun kaikki ovat kirjoittaneet.

- Käsiala ei kehity, joten sitä on harjoiteltava erikseen.

Miinuksia on varmasti muitakin, mutta olen kai sokea niitä huomaamaan. Auta sinä kommentoimalla prosessia.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Aineistoa paikallislehteen iPadilla

Syksyllä paikallislehden toimittaja otti yhteyttä ja pyysi apuamme Jokijärven Avviisin lastensivun tekemiseen. Aloimme täyttämään lupaustani tammikuun alussa, heti saatuamme iPadit käyttöömme. Kuluneella viikolla mailailin viimeiset kuvitukset lehden taittajalle.

Aloitimme aineiston tuottamisen sanaristikoiden laatimisella. Oppilaat suunnittelivat ensin ristikkonsa suuriruutuiselle paperille ja valokuvasivat suunnitelmansa iPadin Notability-appsiin. Notabilityssä he piirsivät stylus-kynän avulla ristikon käsin valokuvan päälle ja kirjoittelivat sanojen vihjeet ristikkonsa alle. Lopuksi valokuva pienennettiin pois ristikon alta ja tuotos lähetettiin sähköpostitse kuvina opettajalle. Valitsin mielestäni kaksi parasta ristikkoa, rajailin kuvat sopiviksi ja lähetin lehteen.

Seuraavaksi kirjoittelimme tarinoita Jokijärven kulttuurikylään liittyvistä aiheista. Tarinoiden tekeminen aloitettiin ideoimalla juoni, miljöö, tapahtuma-aika ja henkilöt Popplet-appsilla. Popletilla tehdyn miellekartan pohjalta aloitettiin tarinan kirjoittaminen Notabilityyn. Kirjoittamiseen käytimme äidinkielen tunteja ja oppilaat saivat viimeistellä tekstiään iPadilla kotonaan. Oppilaat tallensivat valmiit tarinansa Dropboxin 'Oppilaat'-kansioon, josta opettajan oli ne helppo avata omaan iPadiinsa palautteen antamista varten. Paras tarina lähti toimitukseen ja sai kiittävän vastaanoton.

Viimeinen ponnistuksemme tässä projektissa oli julkaistavaksi valitun tarinan kuvittaminen. Aiheesta järjestimme kuvituskilpailun. Tein Dropboxiin 'Kuvituskilpailu'-projektikansion ja latasin tarinatekstin sinne oppilaiden luettavaksi. Ohjeet kilpailuun annoin oppilaille sähköpostitse. Tehtävänä oli Paper- ja SketchBook-appseja käyttäen tehdä 2-3 tarinaan sopivaa kuvaa. Piirtäminen tapahtui kuvaamataidon tunneilla ope-kollegan asiantuntevassa ohjauksessa. Tuloksena syntyi runsaasti kivoja kuvia, joista kaksi sarjaa jatkoi matkaansa lehden taittajalle.

Lehtimateriaalin tuottaminen iPadeilla oli ällistyttävän sujuvaa. Oppilaat olivat motivoituneita saamiinsa tehtäviin, jokainen suoriutui niistä omalla tavallaan. Missään vaiheessa ei tekniikka haitannut luovaa prosessia, vaan saimme siitä täysipainoisen hyödyn.

perjantai 1. helmikuuta 2013

eKirjailijoita

Kuluneen viikon suurin elämys koettiin eKirjan tekemisen parissa. Biologia-maantiedon oppikirja tarjosi ryhmätyön aiheeksi matkaoppaan tekemistä jostain Afrikan valtiosta. Sovelsin oppikirjan ohjetta kirjoittelemalla Notabilityllä lisäopastusta ja tallentamalla ohjeen PDF-muodossa Dropboxin oppilaille jakamassani kansiossa olevaan projektikansioon.

Ryhmätyön tuotokset sekä Elisan yllätys iBooksin kirjahyllyssä
Kolmihenkiset ryhmät valitsivat keskuudestaan "taittajan", jonka iPadille matkaopasta alettin rakentaa Book Creator -appsia käyttäen esiteltyäni sen luokalle. Ryhmät valitsivat kohdemaansa ja aloittivan työskentelyn jakamalla töitä kaikille ryhmän jäsenille.

Intensiivistä työskentelyä kesti kahden tunnin ajan, minkä jälkeen yhden ryhmän työ vaati vielä viimeistelyä kotona. Valmiit eKirjat tallennettiin .EPUD-muodossa Dropboxiin projektikansioon, josta muut ryhmät saivat ladata ne iBooks-appsin kirjahyllyynsä. Lisä-/kotitehtäväksi annoin laatia oman ryhmän kirjasta viisi tietokilpailukysymystä vastauksineen ja lähettää ne sähköpostitse minulle.

Seuraavan päivän maantiedon tunnin aluksi ladattiin loput eKirjat Dropboxiin ja sieltä kaikkien omiin "kirjahyllyihin". Luokkahuoneessa oli rikkomattoman hiljaista, kun oppilaat lukivat toistensa eKirjoja. Tunnin loppu kuluikin kivasti tietokilpailun parissa.

***

Tänään oli opella toinen "tilipäivä"! Yksi viidesluokkalaisistani tuli tablettinsa kanssa ylpeänä esittelemään itse tekemäänsä eKirjaa irlanninsettereistä! Pyysin häntä tallentamaan työnsä Dropboxin kautta muiden noudettavaksi ja kehaisin työtä muiden kuullen. Kyllä tämä kannattaa!

torstai 24. tammikuuta 2013

Bloggariksi Bloggerilla

Alkuviikosta tutustuimme luokan käyttöön tekemääni blogiin ja oppilaat ovat lukeneet siitä mm. läksytiedotteita. Tänään opettelimme blogiin kirjoittamista. Aluksi esittelin Bloggerin ja oppilaat kirjautuivat siihen heidän käyttöönsä tekemälläni yhteisellä tilillä.

Ensimmäisen blogitekstin aiheet Prezissä
Kerroin, että yleensä bloggaaja valitsee itse aiheensa ja kirjoittaa asioista, jotka häntä itseään kiinnostavat ja joista hänellä on muille kerrottavaa. Tällä kertaa annoin kuitenkin lasten valita kolmesta kaikille tuttuun aihepiiriin, iPadien koulukäyttöön, liittyvästä otsikosta.

Oppilaat kirjoittivat pareittain valitsemastaan aiheesta n. puolen tunnin ajan. Sovimme, että oppilaat "allekirjoittavat" tekstinsä etunimillään, jolloin tutut voivat tunnistaa tekijät, mutta vieraammat lukijat eivät voi heitä yksilöidä. Luvan saatuaan he julkaisivat tekstinsä blogissa.

Vasta jälkeen päin oivalsin, että olisi ollut hyödyksi sopia kuhunkin aiheeseen liittyvä tunniste, jonka oppilaat lisäävät Bloggerissa tekstin tunnistekenttään. Näin tekstejä olisi mahdollista hakea aiheittain samalle sivulle.  Nyt jouduin ne lisäämään itse jälkikäteen. Linkeistä löytyy oppilaiden kirjoittamat tekstit aiheittain:

***

Blogger on yksinkertainen ja helppokäyttöinen iPad-sovellus, joka mahdollistaa blogitekstien kirjoittamisen Googlen saman nimiseen blogipalveluun. Bloggerissa on vain perustekstinkäsittelyominaisuudet sekä mahdollisuus lisätä kuvia tekstin loppuun. Tekstin muotoilut ja kuvien tarkempi sijoittaminen on hyvä tehdä blogipalvelussa blogspot.fi. Blogger tukee useita saman Blogger-tilin blogeja sekä HTML-muotoiluja.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Matematiikkaa Opinajassa Puffinilla

Puffin on suomeksi lunni.
Viime päivinä on tablettia käytetty ahkerasti mm. matematiikan opiskeluun. Synkronointimahdollisuuden käyttöön saamisen myötä oppilaat saivat iPadeihinsa Puffin-selaimen, joka mahdollistaa flash-tekniikalla toteutetun sisällön käyttämisen. Vaikka Puffinilla flash-käyttö ei ole kaikkein sujuvinta, on siitä meille suuri hyötyö, koska koulumme käytössä on Alfa-softin Opinaika.fi -palvelu.

Oli hieno kokemus opettaa murtolukujen ja desimaalilukujen yhteys Opinajan Lasku-Lassin, iPadien ja AppleTV:n avulla. Uuden asian opiskeluun löytyi sopiva taulukuva Opinajan tehtävän apu-sivulta. Sitä yhdessä tutkittuamme, oppilaat alkoivat tehdä ko. tehtävää. Sain keskittyä rauhassa hitaammin edistyvien oppilaisen auttamiseen, kun oppilaan henkilökohtainen nettipääte - iPad - hoiti tehtävien tarkistamisen. Normaalin vihkotyöskentelyn yhteydessä tapanani on tarkistaa kaikki lasten tunnilla tekemät tehtävät.

***

Tänään otimme käyttöön luokan blogin, jota on tarkoitus käyttää luokan tiedotus- ja julkaisualustana. Oppilaiden käyttöön tein yhteisen Hutun oppilas -tilin, jolla he voivat kirjoittaa blogiin Blogger-appsia käyttäen. Ensimmäiset läksyt jo merkitsin blogiin.

Viikon suosituimmat blogin tekstit